Lempikirjailija, apua. Omistan monen kirjailijan kaiken tuotannon mukaan lukien Judith McNaught, Linda Howard, Virve Sammalkorpi ja muutama muu. Olen lukenut myös monen kirjailijan kaikki kirjat, vaikka en niitä omistaisikaan. Suosikki on vain niin vaikea sana. Otanko huomioon tämän hetken suosikin vai kaikkien aikojen suosikin.
Listan tekeminen ei olekaan niin kivaa kuin voisi kuvitella. Olkoon nyt vaikka, että lempikirjailijani on Stephenie Meyer. Tähän tulokseen päädyin seuraavanlaisella logiikalla. Jos nyt ilmestyisi kirja lempikirjailijaltani, niin kenen kirjan haluaisin saada heti tänne nyt.
Sivut
▼
lauantai 25. kesäkuuta 2011
perjantai 24. kesäkuuta 2011
Day 12 – A book you used to love but don’t anymore
Tähän en vastaakaan yhtä ainoaa kirjaa, vaan kirjailijan koko tuotannon. Pidin ennen suunnattomasti Barbara Cartlandin kirjoista. Nyt en enää jaksa lukea juuri ollenkaan. Eli vastaus kohtaan kirja, jota ennen rakastin, mutta en enää on Barbara Cartlandin tuotanto.
torstai 23. kesäkuuta 2011
Day 11 – A book you hated
Viha on niin vahva sana. On kirjoja, joista en pitänyt, kirjoja, joita en jaksanut lukea loppuun, mutta kirja, jota olisin vihannut.
Tässä tulee vain mieleeni pari tenttikirjaa, jotka on ollut pakko lukea läpi. Ne ovat kyllä rehellisesti sanoen kirjoja, joita olen vihannut ja joita en halua edes nähdä enää uudestaan.
Kirja, jota oikeasti olen vihannut enkä vieläkään siedä silmissäni on Philip Kotlerin Marketing Management. Markkinointi on mielestäni huuhaata, mutta oli pakollinen osa opiskeliluitani. Olin ikionnellinen, kun pääsin alimmalla arvosanalla läpi tentistä, enkä enää ole kajonnut sen jälkeen tuohon kirjaan. En kuitenkaan vanno ei ikinä, sillä siitä ei seuraa koskaan mitään hyvää.
Tässä tulee vain mieleeni pari tenttikirjaa, jotka on ollut pakko lukea läpi. Ne ovat kyllä rehellisesti sanoen kirjoja, joita olen vihannut ja joita en halua edes nähdä enää uudestaan.
Kirja, jota oikeasti olen vihannut enkä vieläkään siedä silmissäni on Philip Kotlerin Marketing Management. Markkinointi on mielestäni huuhaata, mutta oli pakollinen osa opiskeliluitani. Olin ikionnellinen, kun pääsin alimmalla arvosanalla läpi tentistä, enkä enää ole kajonnut sen jälkeen tuohon kirjaan. En kuitenkaan vanno ei ikinä, sillä siitä ei seuraa koskaan mitään hyvää.
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Rhyannon Byrd: Suden taisto
Kannattaa lukea tarkkaan pienet präntit. Tilasin netistä "ilmaiset" pari Harlekiini Nocturne kirjaa ja nythän tuli kotiin sitten pari kirjaa lisää, tämä niistä toinen.
Kertomus ihmissusista ja ihmisistä, yllättäen ehkä tämäkin. Tässä ihmissudet ovat jälleen erilaisia kuin muissa lukemissani, mikä tekee oman mielenkiintonsa tähän kirjaan. Kirja on myös trilogian ensimmäinen osa. Jotenkin mieleen tuli Blackdagger Brotherhood -sarja, jossa jokainen kirja kertoo yhdestä veljeskunnan jäsenestä, niin tässäkin, mikä ei toisaalta ole lainkaan huono juttu.
Kirja oli ihan kiva luettava. Teksti oli sujuvaa, henkilöt riittävän kiinnostavia. Ihan kiva siis. Nyt pitää vain jatkaa tilausta sen verran, että trilogian kaksi seuraava osaa kolahtavat vielä postilaatikkoon. Siinä meni kirjanostoboikotti. Tosin en sentään käynyt kirjakaupassa ;)
Kertomus ihmissusista ja ihmisistä, yllättäen ehkä tämäkin. Tässä ihmissudet ovat jälleen erilaisia kuin muissa lukemissani, mikä tekee oman mielenkiintonsa tähän kirjaan. Kirja on myös trilogian ensimmäinen osa. Jotenkin mieleen tuli Blackdagger Brotherhood -sarja, jossa jokainen kirja kertoo yhdestä veljeskunnan jäsenestä, niin tässäkin, mikä ei toisaalta ole lainkaan huono juttu.
Kirja oli ihan kiva luettava. Teksti oli sujuvaa, henkilöt riittävän kiinnostavia. Ihan kiva siis. Nyt pitää vain jatkaa tilausta sen verran, että trilogian kaksi seuraava osaa kolahtavat vielä postilaatikkoon. Siinä meni kirjanostoboikotti. Tosin en sentään käynyt kirjakaupassa ;)
Day 10 – Favorite classic book
Osallistun nyt 10 klassikkoa lukuhaasteeseen. Se ei mene kovinkaan hyvin. Frankenstein on aloitettu ja pari muuta haettu kirjastosta, mutta samalla tarttui myös pari muuta hieman kiinnostavampaa.
Olen aika heikosti tutustunut kirjallisuuden klassikoihin. Tosin haettuani Hesarin klassikkoautomaatista kirjoja huomasin, että olinkin lukenut aika monta, sillä 20 kirjasta olin lukenut 10.
Parhaita lukukokemuksia ovat olleet Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (yllättäen), Brontën Humiseva harju sekä Kotiopettajaren romaani. Nämä nyt tulevat ilman puristamista mieleen. En omista sellaista kirjahyllyä, jota voisin katsella tässä kirjoittaessani, joten jokin hyvä klassikko saattaa nyt jäädä pois.
Suosikki klassikoista on Humiseva harju. Pidän sen synkkyydestä. Lisäksi Kate Bush on tehnyt aivan loistavan biisin tällä nimellä, kannattaa kuunnella.
Olen aika heikosti tutustunut kirjallisuuden klassikoihin. Tosin haettuani Hesarin klassikkoautomaatista kirjoja huomasin, että olinkin lukenut aika monta, sillä 20 kirjasta olin lukenut 10.
Parhaita lukukokemuksia ovat olleet Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (yllättäen), Brontën Humiseva harju sekä Kotiopettajaren romaani. Nämä nyt tulevat ilman puristamista mieleen. En omista sellaista kirjahyllyä, jota voisin katsella tässä kirjoittaessani, joten jokin hyvä klassikko saattaa nyt jäädä pois.
Suosikki klassikoista on Humiseva harju. Pidän sen synkkyydestä. Lisäksi Kate Bush on tehnyt aivan loistavan biisin tällä nimellä, kannattaa kuunnella.
tiistai 21. kesäkuuta 2011
Riikka Pulkkinen: Totta
Suuren odotukset kuvaavat kirjan aloittamisen fiilistä. Pettymys kuvaa olotilaa kirjan jälkeen.
Pidin todella paljon Rajasta. Siinä oli hienot ihmiskuvaukset, mielenkiintoinen tarina ja sellainen jalat maassa fiilis.
Tässä kirjassa oli kyllä ihan kiinnostava tarina. Jotkut henkilöhahmotkin olivat kiinnostavia, mutta jotenkin kirja leijui jossain ihan muualla kuin maassa. En ahminut tätä samoin kuin Rajaa. En itkenyt, en nauranut hahmojen mukana. Jotain puuttui, jotenkin tarina oli liian jalostettu, liiaksi mietitty. Liian hienoja kirjallisia rakenteita, hienoja lauseita, mutta kun ei riitä, niin ei riitä.
Ihan luettava kirja toki, mutta odotuksiin nähden pettymys. Toisaalta jään kyllä mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa teosta tältä kirjailijalta.
Pidin todella paljon Rajasta. Siinä oli hienot ihmiskuvaukset, mielenkiintoinen tarina ja sellainen jalat maassa fiilis.
Tässä kirjassa oli kyllä ihan kiinnostava tarina. Jotkut henkilöhahmotkin olivat kiinnostavia, mutta jotenkin kirja leijui jossain ihan muualla kuin maassa. En ahminut tätä samoin kuin Rajaa. En itkenyt, en nauranut hahmojen mukana. Jotain puuttui, jotenkin tarina oli liian jalostettu, liiaksi mietitty. Liian hienoja kirjallisia rakenteita, hienoja lauseita, mutta kun ei riitä, niin ei riitä.
Ihan luettava kirja toki, mutta odotuksiin nähden pettymys. Toisaalta jään kyllä mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa teosta tältä kirjailijalta.
Day 09 – A book you thought you wouldn’t like but ended up loving
Toinen postaus heti perään. Pää on nyt kyllä hyvin jumissa, mutta yritän parhaani.
Olen ollut superennakkoluuloinen kotimaisia kirjailijoita kohtaan. Toki teininä tuli luettua Kallioniemet, mutta muutoin olen skipannut suomalaiset. Tähän tuli muutos Virve Sammalkorven kirjan Metsän keskellä maja -kirjaa lukiessani. Pidin kirjan tarinasta, sen monikerroksellisuudesta ja ilmapiiristä. Rakastuin kirjaan ja kirjailijaan tämän kirjan kautta ja kuten monet muutkin netissä kaipaan Virven uusia kirjoja.
Olen ollut superennakkoluuloinen kotimaisia kirjailijoita kohtaan. Toki teininä tuli luettua Kallioniemet, mutta muutoin olen skipannut suomalaiset. Tähän tuli muutos Virve Sammalkorven kirjan Metsän keskellä maja -kirjaa lukiessani. Pidin kirjan tarinasta, sen monikerroksellisuudesta ja ilmapiiristä. Rakastuin kirjaan ja kirjailijaan tämän kirjan kautta ja kuten monet muutkin netissä kaipaan Virven uusia kirjoja.
Day 08 – Most overrated book
Nyt tulee pari postausta tähän samana päivänä. Jouduin pariksi päiväksi sairaalaan, joten olin poissa koneelta. Nyt pikku hiljaa näyttää siltä, että elämä voittaa.
Tämä on ehkä yhtä hankala kuin edellinenkin, sillä en oikein tiedä muiden mielipiteistä. Tosin tähän voisi ottaa huomioon palkintoja yms. Viimeeksi sain tänään loppuun Riikka Pulkkisen Totta ja se ei mielestäni ollut niin hyvä kuin odotin (tästä vielä yksi postaus myöhemmin). Toisaalta Sofi Oksasen Puhdistusta en jaksa edes lukea loppuun. Enkä myöskään koskaan ole ymmärtänyt Taru Sormusten Herrasta -kirjan hienoutta.
Vastaukseni olkoon siis Puhdistus.
Tämä on ehkä yhtä hankala kuin edellinenkin, sillä en oikein tiedä muiden mielipiteistä. Tosin tähän voisi ottaa huomioon palkintoja yms. Viimeeksi sain tänään loppuun Riikka Pulkkisen Totta ja se ei mielestäni ollut niin hyvä kuin odotin (tästä vielä yksi postaus myöhemmin). Toisaalta Sofi Oksasen Puhdistusta en jaksa edes lukea loppuun. Enkä myöskään koskaan ole ymmärtänyt Taru Sormusten Herrasta -kirjan hienoutta.
Vastaukseni olkoon siis Puhdistus.
sunnuntai 19. kesäkuuta 2011
Day 07 – Most underrated book
Näitä olen kyllä todella huono arvioimaan, sillä en oikein tiedä, mitä arvostaa kukin. Jos ajatellaan kokonaista genreä, niin kyllähän esim. romanttinen kirjallisuus on saanut hömppäleiman otsaansa, osittain ihan ansiostakin. Itse harvemmin luen sellaisia kirjoja, joita palkitaan tai joista kirjoitetaan lehtien palstoilla, joten jotenkin olen pihalla näistä.
Sanotaan tähän vaikka Hull ja Sheikki. Se ei ole saanut klassikon asemaa, jonka olisi kai ansainnut. Elokuva on ehkä enemmänkin, tosin hyvä sekin. Suosittuja aikanaan, mutta jo unohtuneita, kenties.
Sanotaan tähän vaikka Hull ja Sheikki. Se ei ole saanut klassikon asemaa, jonka olisi kai ansainnut. Elokuva on ehkä enemmänkin, tosin hyvä sekin. Suosittuja aikanaan, mutta jo unohtuneita, kenties.
lauantai 18. kesäkuuta 2011
Day 06 – A book that makes you sad
Näitähän löytyy, kirjoja, jotka tekevät minut surulliseksi.
Mieleen tulee viime aikoijen lukukokemuksista Tie, joka oli synkkyydessään ja epätoivossaan aivan omaa luokkaansa. Se ei kuitenkaan ole valintani.
Eläimet saavat ihmiset aina heltymään tai sitten eivät.Uljas musta on kirja ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta ja kuinka surullinen kirja onkaan. Se pistää miettimään eläimiä ja millaiset oikeudet meillä ihmisillä on kohdella eläimiä kuinka haluamme. Elokuvaa en katso, sillä jo pelkkä ajatus saa kyyneleet silmiin.
Surullinen kirja on myös Anne Frankin päiväkirja, jonka jälkeen voi vain olla hiljaa ja miettiä, kuinka julmia ihmiset ovatkaan toisia kohtaan. Tämä on myös valintani eli, kirja, joka tekee minut surulliseksi on Anne Frankin päiväkirja. Nykyisessä herkistyneessä olotilassani, en halua lukea tätäkään.
Mieleen tulee viime aikoijen lukukokemuksista Tie, joka oli synkkyydessään ja epätoivossaan aivan omaa luokkaansa. Se ei kuitenkaan ole valintani.
Eläimet saavat ihmiset aina heltymään tai sitten eivät.Uljas musta on kirja ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta ja kuinka surullinen kirja onkaan. Se pistää miettimään eläimiä ja millaiset oikeudet meillä ihmisillä on kohdella eläimiä kuinka haluamme. Elokuvaa en katso, sillä jo pelkkä ajatus saa kyyneleet silmiin.
Surullinen kirja on myös Anne Frankin päiväkirja, jonka jälkeen voi vain olla hiljaa ja miettiä, kuinka julmia ihmiset ovatkaan toisia kohtaan. Tämä on myös valintani eli, kirja, joka tekee minut surulliseksi on Anne Frankin päiväkirja. Nykyisessä herkistyneessä olotilassani, en halua lukea tätäkään.
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Day 05 – A book that makes you happy
Onnelliseksi tekevä kirja, vaikeaa. Olen pohjimmiltani synkkä ihminen. Onko happy tässä tosiaan onnellinen vai iloinen... Onnelliseksi minut tekee hyvä kirja, iloiseksi onnellinen loppu.
Ennen kuin vaivun epätoivoon, muistan nyt lukeneeni yhden ns. satiiriksi luokiteltavan kirjan Veikko Huovisen Veijarin, joka kertoo Hitleristä, mitä jos tapahtumina. Siitä olen pitänyt.
Muutoin en keksi kirjaa, josta olisin tullut iloiseksi muutoin kuin sen hyvyyden vuoksi. Olenpa siis synkkä ihminen. Toisaalta en hae kirjoista aiheita iloisuuteen ja huumoria, vaan jotain ihan muuta. Näin olkoon siis, että kirja, joka tekee minut iloiseksi on Veikko Huovisen Veijari.
Ennen kuin vaivun epätoivoon, muistan nyt lukeneeni yhden ns. satiiriksi luokiteltavan kirjan Veikko Huovisen Veijarin, joka kertoo Hitleristä, mitä jos tapahtumina. Siitä olen pitänyt.
Muutoin en keksi kirjaa, josta olisin tullut iloiseksi muutoin kuin sen hyvyyden vuoksi. Olenpa siis synkkä ihminen. Toisaalta en hae kirjoista aiheita iloisuuteen ja huumoria, vaan jotain ihan muuta. Näin olkoon siis, että kirja, joka tekee minut iloiseksi on Veikko Huovisen Veijari.
torstai 16. kesäkuuta 2011
10 Klassikkoa haaste
Tartuin tällaiseen haasteeseen, kun haluan välillä lukea ihan muiden ehdottamia kirjoja. Jää väliin pohtiminen ja miettiminen kirjaston hyllyn edessä. Vaihtelun vuoksi siis.
Haasteen bongasin täältä.
Ohessa oma listani, jonka arpoi HS klasikkoautomaatti. Listaa piti hieman muokata, joten nämä kymmenen kirjaa ovat valikoituneet mukaan 20 ensimmäisen kirjan joukosta. Olin yllätyksekseni lukenut melko monta ensimmäisistä ehdotuksista.
Haasteen bongasin täältä.
Ohessa oma listani, jonka arpoi HS klasikkoautomaatti. Listaa piti hieman muokata, joten nämä kymmenen kirjaa ovat valikoituneet mukaan 20 ensimmäisen kirjan joukosta. Olin yllätyksekseni lukenut melko monta ensimmäisistä ehdotuksista.
1. Tuulen viemää
(Gone With the Wind)
Margaret Mitchell
Scarlett O`Haran ja Rhett Buttlerin kuohuva rakkaustarina. Etelävaltioiden suurtilalliset käyvät läpi yhteiskunnallisen murroksen sisällissodassa.
Ilmestymisvuosi 1936, Otava, 894 sivua.
2. Säätiö-trilogia
(Foundation, Foundation and Empire, Second Foundation)
Isaac Asimov
Trilogia kertoo ensimmäisen galaktisen imperiumin hajoamisen ajasta. Kirjan Säätiö pyrkii ennakoimaan yhteiskunnan muutoksia ja vaikuttamaan niihin. Säätiöllä on kuitenkin vastassaan rappeutuvan Imperiumin mahti.
Ilmestymisvuosi 1951 - 1953, WSOY, 825 sivua.
3. Quo vadis
(Quo vadis)
Henryk Sienkiewicz
Romaani keisari Neron ajasta ja kristinuskon varhaisvaiheista. Neron veljenpojan, roomalaisen Marcus Vinitiuksen ja kristityn Ligian välisen rakkauden kuvaus.
Ilmestymisvuosi 1896, WSOY, 544 sivua.
4. Joutavuuksien jumala
(The God of Small Things)
Arudnhati Roy
Intialaisen perheen tarina, jossa toisistaan erilleen joutuneet kaksoset tapaavat toisensa aikuisiällä. Syiden ja seurausten verkosta kasvaa vangitseva, unenomainen tragedia.
Ilmestymisvuosi 1999, Otava, 384 sivua.
5. Clèves'n prinsessa
(La Princesse de Clèves)
Madame de La Fayette
Keskelle juonittelevaa Ranskan hovia ilmaantuu 16-vuotias kaunotar, johon Clèvesin ruhtinas rakastuu. Tuoretta avioliittoa varjostaa kielletty intohimo Nemoursin komeaan herttuaan.
Ilmestymisvuosi 1678, WSOY, 213 sivua.
6. Frankenstein
(Frankenstein or the Modern Prometheus)
Mary Shelley
Goottilainen kauhuromaani hirviön luomisesta. Frankensteinia on kutsuttu tieteisromaanien tienraivaajaksi.
Ilmestymisvuosi 1818, Gummerus, 245 sivua.
7. Baltasar ja Blimunda
(Memorial do convento)
José Saramago
Hypnoottisella tyylillä kirjoitettu romaani 1700-luvun Portugalin yksinvaltiuden ja inkvisition julmuuksista. Romaanin rakastavaiset kokevat ajan kovuuden.
Ilmestymisvuosi 1982, Tammi, 468 sivua.
8. Kurjat
(Les Miserables)
Victor Hugo
Yhteiskunnan kovaosaisia kuvaava romaani, jolla oli vaikutus aikakautensa moraalikäsityksiin. Keskushahmona kuritushuonevanki, joka on kulkemassa kohti tuhoa yhteiskunnan vääryyksien vuoksi.
Ilmestymisvuosi 1862, WSOY, 978 sivua.
9. Nimeni on punainen
(Benim Adum Kirmiz)
Orham Pamuk
Historiallinen murhamysteeri, jossa Istanbulin hovin miniatyyrimaalareiden tehtävänä on maalata kielletty taulu. Itämainen kuva-arvoitus taiteen ja uskonnon ristiriidasta, jossa äänen saavat niin murhaaja, murhattu kuin maalauksetkin.
Ilmestymisvuosi 1998, Tammi, 584 sivua.
10. Neurovelho
(Neuromancer)
William Gibson
Entinen superkrakkeri Case metsästää tietoverkkojen uumenista salattua tiedonsirpaletta. Uudemman polven tieteiskirjallisuuden, ns. kyberpunksuuntauksen perusteos.
Ilmestymisvuosi 1984, WSOY, 279 sivua.
Täytyy myöntää, että melko mielenkiintoiselta vaikuttaa. Taidan aloittaa Frankensteinista, jonka juurin ostin kirpparilta.
Day 04 – Favorite book of your favorite series
Nyt onkin valinta superhelppo. Eilen kovan väännön jälkeen päädyin Anna -sarjaan. Nyt pitää vain valita suosikkikirja näiden joukosta, mikä on oikeasti tosi helppoa, sillä sehän on Annan unelmavuodet. Tosin nyt pohdiskeltuani tovin, myös ihan ensimmäisetkin ovat tosi hyviä, mutta olen pitänyt Unelmavuosista eniten, koska siinä on romantiikkaa myös sen verran, että saa tällaisen romanttisen sydämen huokailemaan Gilbertin perään...
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Day 03 – Your favorite series
Tätä olen pohtinut nyt useamman päivän. Yleensä olen pyrkinyt välttämään sarjoja, koska haluan tietää heti paikalla, miten päähenkilöille käy. Sarjoja on kuitenkin tullut luettua ja ne, jotka olen lukenut ovat kaikki olleet hyviä. Taas voisi siis päätellä, että olen ollut väärässä. Sarjoissa hahmoista saa syvällisempiä, mikä aina helpottaa samaistumista.
Ensimmäisiä sarjoja, joita olen lukenut ovat varmaan 3 etsivää ja Viisikko -sarjat. Molemmista pidin teininä hyvin paljon. Suosikkini teininä oli kuitenkin Pimeä nousee -sarja, joka nyt näin jälkikäteen ajateltuna on fantasiaa, mitä en omasta mielestäni ole lukenut paljon. Tietenkin Annaa unohtamatta.
Viimeaikaisia suosikkejani ovat olleet tietenkin Twilight -sarja, Black Dagger Brotherhood -sarja sekä Nälkäpeli -trilogia. Toisaalta olen pitänyt hyvin paljon myös Millennium trilogiasta sekä Chelsea Cainin kirjasarjasta. Niin paljon hyvää...
Valitsen voittajaksi lempisarjakseni Anna ystävämme -sarjan. Se on vaikuttanut elämääni ehkä eniten kaikista kirjoista. Olen lukenut kirjat lukemattomia kertoja, nähnyt tv-sarjan monta kertaa ja yhä edelleen sen tarina koskettaa ja naurattaa. Onneksi olkoon Anna.
Ensimmäisiä sarjoja, joita olen lukenut ovat varmaan 3 etsivää ja Viisikko -sarjat. Molemmista pidin teininä hyvin paljon. Suosikkini teininä oli kuitenkin Pimeä nousee -sarja, joka nyt näin jälkikäteen ajateltuna on fantasiaa, mitä en omasta mielestäni ole lukenut paljon. Tietenkin Annaa unohtamatta.
Viimeaikaisia suosikkejani ovat olleet tietenkin Twilight -sarja, Black Dagger Brotherhood -sarja sekä Nälkäpeli -trilogia. Toisaalta olen pitänyt hyvin paljon myös Millennium trilogiasta sekä Chelsea Cainin kirjasarjasta. Niin paljon hyvää...
Valitsen voittajaksi lempisarjakseni Anna ystävämme -sarjan. Se on vaikuttanut elämääni ehkä eniten kaikista kirjoista. Olen lukenut kirjat lukemattomia kertoja, nähnyt tv-sarjan monta kertaa ja yhä edelleen sen tarina koskettaa ja naurattaa. Onneksi olkoon Anna.
tiistai 14. kesäkuuta 2011
Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times
Kirja, jonka olen lukenut useammin kuin 3 kertaa. Näitähän löytyy monta monituista alkaen lapsuusiän suosikeista, teini-iän lemppareista, ihan nykypäivän rentoutumiskirjoihin asti. On monta kirjaa, joiden luokse aina palaa. Ne ovat kuin hyviä ystäviä, joilta tietää aina saavansa neuvoa ja apua. Itselläni ihan oikeita ystäviä ei olekaan kovinkaan monta, joten kirjat toimivat korvikkeena. Pitää oikein miettiä, mitä tähän vastaisi.
Kaksi kirjaa nousee tässä parhaiten mieleeni. Kathleen E. Woodiwissin Liekki ja kukka, joka on takuuvarmaa romantiikkaa ja hitusen myös erotiikkaa mukana. Tämän olen lukenut melkoisen monta kertaa.
Toinen on pitkäaikaisempi lempparini Walter Teviksen Musta kuningatar. Tämän löysin jo teini-ikäisenä, vaikka sisällöltään se ei varmaan olekaan ihan teinikamaa. Ihastuin kuitenkin suuresti. Tarinahan vie kylmän sodan tiimellyksiin shakkikentille. Se on kasvutarina orvosta tytöstä, josta kasvoi shakin suurmestari. Valitsen tämän tähän kohtaan vastaukseksi. Pitäisi lukeakin jälleen uudelleen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Voin suositella.
Kaksi kirjaa nousee tässä parhaiten mieleeni. Kathleen E. Woodiwissin Liekki ja kukka, joka on takuuvarmaa romantiikkaa ja hitusen myös erotiikkaa mukana. Tämän olen lukenut melkoisen monta kertaa.
Toinen on pitkäaikaisempi lempparini Walter Teviksen Musta kuningatar. Tämän löysin jo teini-ikäisenä, vaikka sisällöltään se ei varmaan olekaan ihan teinikamaa. Ihastuin kuitenkin suuresti. Tarinahan vie kylmän sodan tiimellyksiin shakkikentille. Se on kasvutarina orvosta tytöstä, josta kasvoi shakin suurmestari. Valitsen tämän tähän kohtaan vastaukseksi. Pitäisi lukeakin jälleen uudelleen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Voin suositella.
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Day 01 – The best book you read this year
Paras kirja tänä vuonna...
Voihan apua. Tämä ei ole helppo. On niin monta kirjaa, jotka ovat tehneet vaikutuksen. Selattuani luettuja kirjoja löysin jo monta, mutta yhden tiedän laittavani toiseen paikkaan, joten kisa käydään Vettä elefanteille ja Raja sekä Tie -kirjojen välillä.
Jokainen oli tavallaan erinomainen ja kosketti minua jostain. Tähän on nyt paikko sanoa paras lukemani kirja tänä vuonna (tähän asti) on Tie. Sen luettuani meni monta päivää ennen kuin pystyin edes lukemaan mitään muuta. Näin siitä unia ja yhä edelleenkin sitä ajatellessani alan melkein itkemään.
Voihan apua. Tämä ei ole helppo. On niin monta kirjaa, jotka ovat tehneet vaikutuksen. Selattuani luettuja kirjoja löysin jo monta, mutta yhden tiedän laittavani toiseen paikkaan, joten kisa käydään Vettä elefanteille ja Raja sekä Tie -kirjojen välillä.
Jokainen oli tavallaan erinomainen ja kosketti minua jostain. Tähän on nyt paikko sanoa paras lukemani kirja tänä vuonna (tähän asti) on Tie. Sen luettuani meni monta päivää ennen kuin pystyin edes lukemaan mitään muuta. Näin siitä unia ja yhä edelleenkin sitä ajatellessani alan melkein itkemään.
30 days of books -haaste
Bongasin tämän muutamasta blogista ja vaikutti mukavalta, vaikkakin haastavalta, joten pakko kai se on osallistua. Lukeminen muuten jäi helteiden vuoksi. Kenenkään aivot eivät voi toimia yli 30 asteen helteessä.
30 Day Book Challenge
Day 01 – The best book you read this year
Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times
Day 03 – Your favorite series
Day 04 – Favorite book of your favorite series
Day 05 – A book that makes you happy
Day 06 – A book that makes you sad
Day 07 – Most underrated book
Day 08 – Most overrated book
Day 09 – A book you thought you wouldn’t like but ended up loving
Day 10 – Favorite classic book
Day 11 – A book you hated
Day 12 – A book you used to love but don’t anymore
Day 13 – Your favorite writer
Day 14 – Favorite book of your favorite writer
Day 15 – Favorite male character
Day 16 – Favorite female character
Day 17 – Favorite quote from your favorite book
Day 18 – A book that disappointed you
Day 19 – Favorite book turned into a movie
Day 20 – Favorite romance book
Day 21 – Favorite book from your childhood
Day 22 – Favorite book you own
Day 23 – A book you wanted to read for a long time but still haven’t
Day 24 – A book that you wish more people would’ve read
Day 25 – A character who you can relate to the most
Day 26 – A book that changed your opinion about something
Day 27 – The most surprising plot twist or ending
Day 28 – Favorite title
Day 29 – A book everyone hated but you liked
Day 30 – Your favorite book of all time
Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times
Day 03 – Your favorite series
Day 04 – Favorite book of your favorite series
Day 05 – A book that makes you happy
Day 06 – A book that makes you sad
Day 07 – Most underrated book
Day 08 – Most overrated book
Day 09 – A book you thought you wouldn’t like but ended up loving
Day 10 – Favorite classic book
Day 11 – A book you hated
Day 12 – A book you used to love but don’t anymore
Day 13 – Your favorite writer
Day 14 – Favorite book of your favorite writer
Day 15 – Favorite male character
Day 16 – Favorite female character
Day 17 – Favorite quote from your favorite book
Day 18 – A book that disappointed you
Day 19 – Favorite book turned into a movie
Day 20 – Favorite romance book
Day 21 – Favorite book from your childhood
Day 22 – Favorite book you own
Day 23 – A book you wanted to read for a long time but still haven’t
Day 24 – A book that you wish more people would’ve read
Day 25 – A character who you can relate to the most
Day 26 – A book that changed your opinion about something
Day 27 – The most surprising plot twist or ending
Day 28 – Favorite title
Day 29 – A book everyone hated but you liked
Day 30 – Your favorite book of all time
sunnuntai 5. kesäkuuta 2011
Melissa Marr: Sala Kavala
Vaikka edellisen Marrin kirjan luettuani taisinkin kirjoittaa, että en aio kovinkaan innokkaasti etsiä tätä kirjaa, niin luettua tuli nyt ainakin, vaikka tosiaan en tätä tarkoituksella hakenutkaan, sattui vain käsiini kirjastosta.
Nyt on pakko myöntää, että tämä toinen osa keijutarinaa oli jo paljon parempi. Asiaa helpotti se, että maailma ja sen kaikki hahmot olivat tuttuja ensimmäisen kirjan kautta. Toisaalta myös tarina ja henkilöt olivat tässä jotenkin parempia.
Tämän kirjan luettua ehkä vähän innokkaammin luen seuraavan, jos ja kun sellainen varmaankin tulee. En kuitenkaan ole niin innokas, että olisin jo googlannut jatko-osia.
Tässäkin kirjassa tarina kertoo ihmistytöstä ja keijupojasta, jotka joutuvat taistelemaan maailmojen välillä pahuutta vastaan ja sen puolesta.
Nyt on pakko myöntää, että tämä toinen osa keijutarinaa oli jo paljon parempi. Asiaa helpotti se, että maailma ja sen kaikki hahmot olivat tuttuja ensimmäisen kirjan kautta. Toisaalta myös tarina ja henkilöt olivat tässä jotenkin parempia.
Tämän kirjan luettua ehkä vähän innokkaammin luen seuraavan, jos ja kun sellainen varmaankin tulee. En kuitenkaan ole niin innokas, että olisin jo googlannut jatko-osia.
Tässäkin kirjassa tarina kertoo ihmistytöstä ja keijupojasta, jotka joutuvat taistelemaan maailmojen välillä pahuutta vastaan ja sen puolesta.
perjantai 3. kesäkuuta 2011
Cassandra Clare: Luukaupunki
Tyttäreni pyysi jo melkein vuosi sitten tilaamaan näitä kirjoja englanninkielellä. Yritin lukea tuolloin tätä ensimmäistä englanniksi, mutta en jotenkin päässyt tarinaan mukaan. Nyt kirjastosta tarttui mukaani suomennettu versio.
Kirja on fantasiaa ja teineille tarkoitettu. Päähenkilö on 16 vuotias tyttö, jolle paljastuu kuka hän oikeastaan on ja millaisessa maailmassa hän elää. Mukana ovat niin vampyyrit, ihmisudet kuin demonitkin sekä tietenkin keijut, maahiset yms. Kaikkea siis löytyy. Tarina ei pääse käyntiin kovinkaan nopeasti, mikä varmaan olikin ongelma tuossa englanninkielisen lukuyrityksessä. Itsessään tarina on mielenkiintoinen ja oikeastaan heräsi halua lukea seuraava osa ja sitä seuraava. Jotain omaperäistä siis löytyy, mutta sitähän en tässä paljasta.
En tiedä olenko ollut fantasiapimennossa nämä kaikki vuodet vai miksi nyt tuntuu näitä tulevan jatkuvasti luettavaksi, mikä tietenkin on ihan hyvä juttu. Saas nähdä, mitä luen seuraavaksi.
Kirja on fantasiaa ja teineille tarkoitettu. Päähenkilö on 16 vuotias tyttö, jolle paljastuu kuka hän oikeastaan on ja millaisessa maailmassa hän elää. Mukana ovat niin vampyyrit, ihmisudet kuin demonitkin sekä tietenkin keijut, maahiset yms. Kaikkea siis löytyy. Tarina ei pääse käyntiin kovinkaan nopeasti, mikä varmaan olikin ongelma tuossa englanninkielisen lukuyrityksessä. Itsessään tarina on mielenkiintoinen ja oikeastaan heräsi halua lukea seuraava osa ja sitä seuraava. Jotain omaperäistä siis löytyy, mutta sitähän en tässä paljasta.
En tiedä olenko ollut fantasiapimennossa nämä kaikki vuodet vai miksi nyt tuntuu näitä tulevan jatkuvasti luettavaksi, mikä tietenkin on ihan hyvä juttu. Saas nähdä, mitä luen seuraavaksi.
torstai 2. kesäkuuta 2011
Stella Cameron: Yhteinen hyöty
Joku voisi kutsua masokistiksi, ehkä sellainen olenkin. Haluan kuitenkin uskoa, että kaikki kirjailijan kirjat eivät voi olla huonoja.Valitettavasti tämä kirja ei osoittanut tätä mielipidettä todeksi. Eipä ollut häävi.
Tarina naisesta, joka naimisissa vastoin tahtoaan julman miehen kanssa. Ja miehestä, joka haluaa kostaa. Nämä yhdistävät voimansa ja tietenkin rakastuvat. Ja voihan blaah, kuinka tylsästi kirjoitettu. Tämä ei sentään ollut niin huono kuin edellinen lukemani, mutta harvoin tulee tylsistyttyä näin paljon kirjaa lukiessa.
Muistan lukeneeni saman kirjoittajan kirjan Ms. Toogood, josta tosin ei ole muuta mielikuvaa kuin nimi. Ehkä ei syyttä tämä kirjoittaja kirjoita Harlekiini -sarjaan, jossa tosin joskus on ihan hyviäkin kirjoja.
Tarina naisesta, joka naimisissa vastoin tahtoaan julman miehen kanssa. Ja miehestä, joka haluaa kostaa. Nämä yhdistävät voimansa ja tietenkin rakastuvat. Ja voihan blaah, kuinka tylsästi kirjoitettu. Tämä ei sentään ollut niin huono kuin edellinen lukemani, mutta harvoin tulee tylsistyttyä näin paljon kirjaa lukiessa.
Muistan lukeneeni saman kirjoittajan kirjan Ms. Toogood, josta tosin ei ole muuta mielikuvaa kuin nimi. Ehkä ei syyttä tämä kirjoittaja kirjoita Harlekiini -sarjaan, jossa tosin joskus on ihan hyviäkin kirjoja.