Elly Griffiths: Risteyskohdat

Sain vinkin tähän kirjasarjaan työtoveriltani. Jostain syystä kyseinen sarja oli täysin mennyt ohi. En siis tiennyt lainkaan, mitä odottaa. Ja olinko heti koukussa.

Ruth Galloway on kuin kuka tahansa meistä: ylipainoinen, noin neljäkymppinen, epävarma itsestään, hieman outo ja epäsosiaalinen. Hän on kuitenkin taitava arkeologi, joka on erikoistunut luihin. Sitä kautta hän joutuu sekaantumaan murhajuttuun. Hän tapaa Harry Nelsonin, poliisin, jonka kanssa alkaakin synkata yllättävän hyvin. 

Kirja sijoittuu Norfolkin nummille. Jäätävien merituulien armoille, keskelle suolamarskia ja vuorovesiä. Ja ai että tykkään. Pidän henkilöistä, pidän miljöökuvauksesta, pidän kaikesta. Tavanomaisuudesta, erityisyydestä, epävarmuudesta, itsevarmuudesta, kaikesta. Koukutuin niin pahasti, että päätin kerätä sarjan hyllyyni jo ennen kuin sain ensimmäistä kirjaa loppuun. Nyt menen jo kolmannessa kirjassa ja edelleen, rakastan kaikkea.

On niin ihanaa pystyä taas ahmimaan ja lukemaan kuin viimeistä päivää.

Bonnie Carmus: Kaikki on kemiaa

Lukujumi avautui kerta heitolla tämän ihanan kirjan myötä. Kirja on lukupiirimme seuraava kirja, mutta en vain malttanut odottaa ja hotkaisin kirjan muutamassa päivässä. Aivan ihana teos. Mutta palataanpa alkuun.

Elizabeth Zott on 1960-luvun alussa entinen tiedenainen, yksinhuoltaja, tv-tähti ja syvästi masentunut. Tässä on kirjan lähtökohta, mutta miten tähän tultiin. Elizabeth elää 1950-luvun Amerikassa, jossa naisen ainut rooli on hoitaa kotia ja olla tyytyväinen kyseiseen asiantilaan. Elizabeth haluaa kuitenkin tieteentekijäksi. Hän haluaa olla kemian tutkija. Kaikki ei kuitenkaan ole tuolloin noin yksinkertaista. Elizabeth kohtaa matkallaan kohti unelmaansa niin iljettäviä ihmisiä, pääosin miehiä, että lukijaakin iljettää. Valitettavaa, että kuitenkin edelleenkin, tuollaisia miehiä on yritysmaailmassa luomassa naisen roolia. Vaikka luulisi jo nyt meidän olevan tasa-arvoisia, näin ei vain ole. Elizabeth onneksi tapaa matkallaan myös ihania ihmisiä, sekä naisia että miehiä. Yleistäminen on siis kiellettyä.

Kirja on aivan valloittava. Etenkin rakastuin Puoli seitsemään, Elizabethin koiraan, joka osaa kirjan lopussa yli 900 sanaa. Se osuus kertojana on aivan suurenmoista. Ylipäätään kirja on todella loistavasti kirjoitettu. Vaikka näkökulmat vaihtuvat tiheään, lukija pystyy hyvin kärryillä. Kirja on feministinen, mutta rennolla otteella. Se on tarina naisesta, joka tietää, mitä haluaa ja mikä haluaa olla, sekä hänen tiestään juuri sinne, minne hän oli matkalla. Itse, toivottavasti tulevana tieteentekijänä, sain ainakin intoa ja uskoa omaan tekemiseeni. Meistä on vaikka mihin, kun vain niin päätämme.

Jokaisen pitäisi lukea tämä kirja. Uskon, että siitä saa perspektiiviä omaan elämäänsä, vaikka fiktiivinen teos on kyseessä. Itse ainakin uskon, että kaikki on kemiaa ja sen avulla pystytään selittämään valtaosa asioista. Se on tieteen tehtävä myöskin ja tiedettä on kaikkialla, myös ruuanlaitossa ja keittiössä. 

Mari Hallivuoren suomennos oli erinomainen. Jos antaisin tähtiä, antaisin tälle viisi.