Kävimme kaverin kanssa tiukan pohdinnan tämän päivän elokuvan valinnasta. Otsikon elokuva ohitti kuitenkin Black Swanin, ehkä tuo myöhemmin.
Lähdin katsomaan elokuvaa odottaen, sillä en ole lukenut kyseisestä elokuvasta kuin positiivisia arvosteluja. Positiivinen on myös minun arvosteluni, jos tätä sellaiseksi voi kutsua.
Elokuva kosketti jollain kummallisella tavalla, vaikka oikeastaan siinä ei ollut sen suurempaa juonta tai tapahtumia. Se oli kuvaus vuodesta parin elämästä. Näyttelijätyö oli todella pienieleistä ja hienovaraista. On hienoa seurata brittinäyttelijöiden loistavaa näyttelemistä vaikka täysin ilman vuorosanoja. Elokuvassa ei myöskään ollut musiikkia juuri lainkaan, vaan hiljaisuus täytti vuorosanattomia hetkiä. Suunnattoman rauhoittavaa.
Pidin siis todella paljon ja sanoisin, että oli oikea valinta nähdä tämä elokuvissa, jossa keskittyminen leffaan on sataprosenttista.
Lisäksi alussa tuli traileri Vettä elefanteille -elokuvasta <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti