Kuten jo jossain bloggauksessa totesinkin, omistan suurimman osan tänne kirjoittamistani kirjoista. Kirjoja on kaikkialla. Mieheni, joka ei lue kuin päivän lehden, motkottaakin säännöllisin väliajoin kirjapinoista. On siis vaikeaa miettiä, mikä on suosikkikirjani kaikista omistamistani.
Muutamaa kirjaa olen oikein metsästänyt, kuten esim. Teviksen Mustaa kuningatarta sekä Woodiwissin Liekkiä ja kukkaa. Molemmat ovat myös lempikirjojani. Tässä kuitenkin palaan myös muihin aisteihin eli miltä kirja tuntuu ja tällöin on pakko vastata taas Hull ja Sheikki.
Mainitsinkin jo aiemmin, että kirja on 1930-luvulta, mikä tarkoittaa, että se on ajan patinoima. Tuoksuu vanhalta. Sivut ovat huokoiset, siis kaikinpuolin ihana. Voisin vaikka yrittää ottaa kuvankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti