Pitihän tämäkin lukea, kun Facebook on ollut mainoksia täynnänsä ja monesta blogista ja muusta tuutista olen kirjasta lukenut. Odotuksien voi siis sanoa olleen korkealla aloittaessa.
Tarina kertoo eläkkeelle jääneestä poliisista, jolta vanha ystävä pyytää apua saamiensa outojen kirjeiden tulkinnassa. Tarinan alku on hyvin omaperäinen. Murhaaja on älykäs ja myös lukija ihmettelee, miten kaikki voikaan olla mahdollista. Erittäin hyvät asetelmat siis. Kirjan alkuosa ei pettänyt odotuksia, vaan oli osittain jopa huimempi, mitä kuvittelin.
Jotenkin kuitenkin kävi niin, että ainakin omasta mielestäni kaikki hieman tylsistyi. Loppuosa ei ehkä ollutkaan enää niin yllättävää ja loppuratkaisu ei ollut oikeastaan lainkaan yllättävä. Kirjan jaksoi kuitenkin lukea vallan mainiosti ja siinä oli hienosti rakennettu päähenkilöiden sisäistä maailmaa. Pohdintoja pään sisällä oli paikoin ehkä liiaksikin, mutta ne olivat suhteellisen kiinnostavia.
Tämähän oli kirjailijan ensimmäinen teos ja sellaisenaa ihan hyvä. Rima on jotenkin vain noussut niin korkealle, että loistavaa kirjaa saa taas hakea. Saman ongelman/ilmiön olen huomannut leffojen kanssa tai sitten minusta on tulossa vain vanhemmiten rutisija, joka löytyy joka asiasta vain niitä negatiivisia piirteitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti