Päädyin hamstraamaan kirjastosta kaikki siellä olevat Mazettin kirjat mukaan lukien tämän nuorisokirjan. Kirja aloittaa kolmen kirjan pituisen sarjan. Se kertoo Linneasta, joka tässä kirjassa on 16 vuotias. Hänen paras ystävänsä Pia tekee itsemurhan. Kyse on siis suhteellisen synkästä aiheesta.
Kirja kulkee takaisinpäin ajassa, jolloin Linnea ja Pia kohtasivat ja ystävystyivät ja seuraa heidän suhdettaan aina traagisiin tapahtumiin. Kirja on todella hyvin kirjoitettu. Siinä on filosofisia keskusteluita aina Jumalasta politiikkaan. Mazetti ei päästä lukijaansa helpolla. Kirja ei siis ole mitään tavallista teinihömppää, päinvastoin.
Kirjassa kertojana on vain Linnea. Hän liian pitkä, ei kovin kaunis, riittävän fiksu ja rakastunut koulun komeimpaan poikaan. Häntä kiusataan ja hän saakin avukseen Pian, jonka ongelmista kirjassa ei suoraan kerrota, koska Pia ei puhu asioistaan edes Linnealle. Rivien välistä pystyy tulkitsemaan hänen ongelmiaan. Tämä on hyvin todentuntuista, jopa hieman masentavalla tavalla.
Suosittelen kirjaa nuorille ja vanhoille. Se antaa ajattelemisen aihetta ja on synkkyydessään kuitenkin optimistinen. Jatkankin suoraan seuraavan osaan tätä sarjaa, sillä Linnea on hyvin tutunoloinen, sellainen, joka itse saatoin olla tai jonka olen joskus tuntenut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti