Vielä vuosi sitten, ehkä jopa muutama kuukausi sitten olisin jättänyt tämän kirjan hyllylle kirjastossa. Etelä-Amerikka ei juurikaan kiinnostanut, mutta muutaman onnistuneen lukukokemuksen myötä suorastaan syöksyn lainaamaan näitä. Tämä on mukava pieni kirja sekä kokonsa että pituudensa puolesta. Se on myös hurmaava tarina (tällä kertaa takakansi on täysin oikeassa) ajasta, jolloin elokuvat olivat ihmisille toinen maailma.
Tarina sijoittuu Chilen pampalle salpietarikaivoskylään, joka jakautuu kolmeen osaan gringojen hienoihin taloihin, toimihenkilöiden taloihin ja työläisten aaltopeltihökkelikylään. Tarina sijoittaa niistä viimeiseen. Kertojana on nuori tyttö Maria Margarita, jolla on neljä veljeä. Hän on elokuvankertoja. Hän kertoo kyläläisille elokuvista niihin eläytyen, kunnes hänelle tapahtuu pahoja ja kylään tulee televisio. Tarina voisi olla mistä vain asiasta, jolla on huippu ja romahdus, mutta tämä kirja on elokuvista. Elokuvien kulta-ajasta, jolloin näyttelijät olivat jumalia ja heillä oli kauniit nimet, jotka houkuttivat katsomaan.
Kirja on myös tarina tytöstä, joka kasvaa naiseksi kurjissa oloissa hyväksikäytettynä. Se on kaikkea tätä olematta kuitenkaan pessimistinen. Se on surullinen, mutta samalla optimistinen ja kaunis ollen kuitenkin elämää kurjissa oloissa. Se on erään aikakauden kuvaus.
Pidin kirjasta todella paljon. Se on lyhyt ja pieni eli nopeasti luettava, mutta myös suorastaan ahmittava. Kaunis, hyvin kirjoitettu ja kaikkia muita ylistyssanoja, joista en saa päähäni juuri nyt, sillä kirja sai minut sanattomaksi ja samalla surullisen iloiseksi.
Suosittelen kaikille kauniiden tarinoiden ystäville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti