Menin tapojeni vastaisesti lukemaan pari arviota tästä ennen omaa lukukokemusta. Molemmat olivat pettyneet kirjan sisältöön. Odotin koko ajan omaa pettymystäni tulevaksi. Ehkä se hienoisesti tuntui ihan lopussa, mutta ei kovinkaan suurena.
Kyseessä on kolmas Dave Guerney -kirja. Pidin edellisistä ja pidin tästäkin. Vaikka kirjat selkeästi asettuvat dekkarikategoriaan, on niissä aivan erilainen fiilis. Tämä ei ehkä jännityksellään kuitenkaan hurmannut vaan enemmän älyllään. Dave on älykäs oman tiensä kulkija. Hänen vaimonsa on myös viisas ja rakastava. Tässä kirjassa myös Daven poika Kyle nousee suurempaan rooliin. Kirjan yksi suurimpia teemoja onkin lapsi-vanhempi -suhteet monella eri tasolla. Lukija pääsee syvemmälle Daven pään sisälle.
Itse murha ja murhaaja ei kenties ollut niin kiinnostava tässä teoksessa ja jäikin enemmän taka-alalle kuin aiemmissa osissa. Vähän sellainen väliteoksen leima syntyi. Tulevaisuus kuitenkin näyttää, miten koko paletti kehittyy tulevissa kirjoissa.
Itse siis pidin kohtalaisesti. Mukavaa lomaluettavaa. Terveisiä muuten Pyhän huipulta jäätävistä olosuhteista.
Minulla on Verdon-kuume; unohdin koko tyypin pitkäksi aikaa, siitä ekasta kirjasta pidin, ja vaikka toinen kirja on ollut saatavilla vaikka kuinka kauan, en ole onnistunut sitä vielä lukemaan. Nyt, viimeksi etsin Verdonia kirjastosta, mutta eipä ollut paikalla. Mukava kuulla, että kolmaskin menettelee, minäkin olen lukenut noita hiukan pettyneitä arvosteluja. Terveisiä takaisin sinne Pyhälle! =D
VastaaPoistaOnhan tämä Verdon tyystin erilaista kuin muut vastaavat, joihin olen törmännyt. Mukavaa lomalukemista.
PoistaPyhältä on kotiuduttu jo Yyterin aaltoihin. Oma sänky on maailman paras paikka.