Marko Kilpi: Elävien kirjoihin (äänikirja)

Marko Kilpi on tuttu ihanasta Poliisit-sarjasta. Ihan hämmentyneenä erään Kuopio-jakson jälkeen googlasin, että onko tosiaan ja onhan hän. Pidin edellisestä kuuntelemastani Kilvestä, joten riskiä tähän ei ollut sen suhteen. Lisäksi muistelin, että kirjasta on tehty ihan kiitosta saanut elokuva, jota en kuitenkaan ole nähnyt. Lukijana kirjassa on Kari Ketonen, joka hoitaa homman ihan ok. Ehkä hieman persoonattomasti, mutta ihan hyvin.

Kirjan yksi päähenkilöistä on Olli Repo, joka oli myös edellisessä kirjassa. Tällä kertaa Olli loukkaantuu pahoin virantoimituksessa ja joutuu tutkijaksi hankalien rikosten yksikköön, jossa työskentelee myös omalaatuinen Elias. Olli laitetaankin Eliaksen pariksi. Olli ei saa selvää paristaan ja se luo kirjaan omanlaisensa jännitteen. Eliaksen toimintatavat ovat omalaatuisia eivätkä herätä kaikissa ansaitsemaansa ihastusta. Ollin ja Eliaksen lisäksi päähenkilöksi nousee Pike, joka on vankilasta vapautunut huumekuningatar. Pike on saanut lapsen ja haluaa nyt päästä eroon vanhoista ympyröistä ja muuttaa elämäänsä. Vanha elämä kuitenkaan ei halua päästää irti Pikestä. Tapahtuu epäselviä kuolemia, jotka kaikki tuntuvat loppujen lopuksi jotenkin liittyvän toisiinsa. Liittykö Pike jotenkin tapahtumiin, kuka on huumekaupan huipulla. 

Kirja on aivan äärettömän ahdistava paikoin. Myönnän itkeneeni työmatkoilla monta kertaa. Ahdistuneeni suuresti, mutta nauttineeni lähes koko matkasta. Kilpi tuo kirjoihinsa autenttista poliisiotetta, joka ajoittain ehkä on liiankin yksityiskohtaisesti selitettyä, mutta sekään ei häirinnyt ainakaan tässä kirjassa. Kirjan rikokset ovat julmia. Kirja on paikoin raaka ja todella ahdistava. Tuntuu ajoittain, että kirjan maailmassa ei ole onnellisia loppuja.

Kirjan nimi Elävien kirjoihin nousee monessa tapahtumassa sekä vertauskuvallisesti että ihan oikeasti. Kuolema tuntuu olevan lähes kaikkien kintereillä, mutta toisaalta elämä sellaisenaan kuin sitä elää ei aina ole oikeasti elämää. 

Ainut, mikä hienoisesti ärsytti oli kirjan aivan loppuosa, mutta sekään ei häirinnyt ihan suunnattomasti, mutta olisin ehkä kaivannut vähän jämäkämpää otetta, toisaalta taas nykyinen loppu tuo kirjaan taas uuden näkökulman. 

Taidan haluta törmätä Kilven muihinkin (kahteen) Olli Repo -kirjoihin, jospa tämä lukujumikin hellittäisi.

Kirjan vuoden haasteessa tämä kirja on kohdalla Kirja, josta on tehty elokuva.