Olen Moriartya yrittänyt lukea aiemmin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tämäkään teos ei herättänyt mitään suurta intoa, mutta kun muutaman kymmenen sivun jälkeen tajusin kirjaan pohjautuvan suositun HBO:n sarjan, joten en myöskään ole katsonut muutamaa minuuttia kauemmin, sitkeästi luin kirjan loppuun. On myönnettävä, että ajoittain kirja koukutti, sen verran hienosti se oli rakennettu. Kirjan takakansi on taas täynnä mitä kehuvampia kommentteja, joista en taaskaan allekirjoita yhtään. Hyvin ne kuitenkin myivät minulle kirjan.
Alusta asti on selvää, että Pirriween alakoulun vanhempien visailuillassa kuolee joku vanhemmista, mutta kuka, miksi ja miten on se kirjan koukuttava osuus. Esikouluikäisten lasten äitien elämä ja salaisuudet eivät niinkään. Osaksi myös se, mitä olen tv-sarjasta nähnyt häiritsi lukemistani. Näin näyttelijät liian hyvin rooleissaan.
Kaikilla on siis salaisuuksia, eikä moni asia ole niin kuin pinnalta näyttää. Hyvin tyypillinen lähtökohta. Kirja on kuitenkin rakennettu nerokkaasti. Koska on alusta asti selvää, että joku murhataan, avataan vyyhtiä ja paljastetaan salaisuuksia pikku hiljaa. Annetaan vääriä johtolankoja tai oikeastaan kerrotaan asioista vain jotain, ihan niin kuin elämässäkin. Et koskaan voi tuntea toista täydellisesti.
Mutta joo, kirjan loppuosa oli se, jonka ahmin yhdeltä istumalta, alkuun meni useampi sessio. Koska aiempia Moriartyja olen lukenut vain muutaman kymmenen sivun verran, en osaa verrata tätä niihin. Kiinnostava kirja on tietenkin myös siksi, että siitä tehty sarja on hyvin suosittu. Yritin luettuani jälleen katsoa sitä, mutta ensimmäisen jakson puoliväli oli se, mihin jälleen jäin. Ei ole vain minun juttuni. Kirja, no ehkä vähän enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti