Olen varmasti lukenut tämän kirjan, mutta blogistani en siitä löytänyt mainintaa. Ainakin kuvittelen niin, vaikka osa mielikuvistani osoittautuikin vääriksi. Elokuvan olen ainakin nähnyt, tosin en muista yhtään onko se kirjan kaltainen. Nyt olen kuitenkin todistetusti lukenut teoksen.
Lumiukko-murhaaja kylvää kauhua Oslossa. Pian selviää, että tämä on aloittanut murhaamisen jo vuosia sitten Bergenissä. Kylmäävästi murhaaja tekee murhatun pihalle lumiukon ja murhaa ensilumen aikoihin. Harry saa uuden työpartnerin Katherine Brattin, jonka kanssa Harry alkaa tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Katherinen menneisyydessä on asioita, jotka vaikuttavat murhien tutkintaan. Murhaaja tuntuu olevan koko ajan askeleen edellä.
Kuten sanoin, luulen lukeneeni tämän kirjan. Tajusin murhaajan heti alussa, enkä varmasti olisi sitä tajunnut, jos en olisi lukenut, vaikka yksi langanpää jäikin odottamaan vetäjäänsä. Ärsytti suunnattomasti, kun Harry ei sitä tajunnut kerätä koko kirjan aikana. Kirjassa riitti käänteitä ja väärinymmärrettyjä vihjeitä runsaasti, ehkä jopa hieman liikaa, vaikka kirjasta pidinkin ja se piti minut otteessaan. Ehkä ongelmaksi kirjailijalle tuleekin kirjoittaessaan sarjaa se, kuinka uusiutua riittävästi, mutta ei kuitenkaan liikaa.
Kirjasta on tehty elokuva, joka ei saanut kovinkaan innostunutta vastaanottoa. Sehän ei ole harvinaista kirjoista tehtyjen elokuvien osalta. Eniten ehkä ärsytti elokuvassa se, että se oli englanniksi, vaikka sijoittui Norjaan ja se, että Harry Hole lausuttiin täysin väärin. Ongelmahan oli samanlainen Daniel Craigin kanssa elokuvassa Miehet, jotka vihaavat naisia. Siinä ongelma ei ollut niin korostunut.
Viimein sain myös kuunneltua jotain muuta kuin Holea. Siitä seuraavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti