Ja kyllä olen yksi Bridgertonin uhreista, mikä sinänsä ei yllätä. Kuten ehkä blogista on voinut joskus päätellä, olen suuri Barbara Cartlandin fani. En ehkä hänen kirjoitustaitonsa vuoksi, vaan ehkä enemmän hänen viihdearvonsa. Niinpä Bridgerton -sarja vei minut mukanaan ja en voinut vastustaa seuraavien osin äänikirjoja, jotka niin valmiina odottivat minua Storytellissa. Suomeksi ei kirjoista ole vielä käännetty kuin ensimmäinen osa, johon myös sarja perustuu, mutta englanniksi muutkin teokset löytyvät, tosin vain äänikirjoina.
Tämä toinen osa sarjaa käsittelee Bridgertonin vanhinta poikaa Anthonya, joka on vannonut menevänsä naimisiin hovikauden aikana. Hän on myös vannonut, että ei tule ikinä rakastumaan vaimoonsa, koska uskoo kuolevansa nuorena kuten isänsäkin. No, koska näiden tyyppisten kirjojen tarkoitus elämässä on viihdyttää ja antaa lukijalle romantiikkaöverit, on selvää, että Anthony sekä rakastuu ja tajuaa olleensa hieman höpsö. Käänteet kirjassa ovat osittain ennalta-arvattavia, mutta hauskoja. Huomasin nauravani useamman kerran kirjaa kuunnellessa. Kirjan the nainen on Kate Sheffield, vanhempi sisko kauden hurmaaville tulokkaalle Edwinalle. Anthony tietenkin haluaa Edwinan vaimokseen, no, koska Edwina on se kauden haluttavin, mutta huomaakin pian olevansa pakkonaitettu Katelle. Kate ei ole mikään perusujo nuorikko, vaan hyvinkin sanavalmis ja avoin.
Kirja oli juuri sellainen kuin odotin ja itse asiassa taisin juuri nyt tarvita. Tokihan sen kuunteluun kului 12 tuntia, kun Barbaran teoksen olisin lukaissut parissa, mutta kasvatin samalla myös omaa kestävyyttäni ja mielenlujuuttani, kun en voinut ahmia kirjaa e-kirjana. Sinänsä se ei haitannut, sillä lukija Rosalyn Landor on aivan loistava. Hetken meni taas sanastoon tottumisessa, mutta vain hetki.
Tässä nyt kuuntelulistallani taistelevat seuraavaksi huomiostani tämän sarjan seuraava osa ja yllättäen Harry Hole. Mukavaa tasapainoilua romantiikan ja rikosten välillä. Ehkä jossain välissä saan luettua jotain ns. vakavaakin, mutta tällä hetkellä työ vie suurimman osan energiastani ja lukemiselle ei vain jää aivokapasiteettia riittävästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti