Tämä kirja on kirja, johon en olisi tarttunut ilman tätä blogia ja sitä, mitä se on tuonut tullessaan. Tämä on myös kirja, jota en ehkä olisi kuvitellut lukevani yhdeltä istumalta. Mielestäni kirjaa kuvaa parhaiten siitä löytyvä vuorosana:
"Tarinoita tarinoiden sisällä olevissa tarinoissa. Ei tiedä koskaan, missä toinen loppuu ja toinen alkaa! Todellisuudessa ne kaikki limittyvät toisiinsa. Vain kirjoissa ne ovat siististi erillään."
Aivan upeasti sanottu ja sitä tämä kirja on. Tarinoita, jotka limittyvät toisiinsa ja vain tässä kirjassa erillään, todellisuudessa tapahtuisivat samanaikaisesti, päällekäin. Oikeastaan rakenne on loistava.
Schenkelin ja Abedin jälkeen uskallan tarttua saksalaiseen kirjallisuuteen entistä helpommin. Näissä kaikissa on jotain yhteistä, vaikka ovatkin tavallaan hyvin kaukana toisistaan. Saksalaisuus paistaa läpi ja minusta se on tosi hyvä juttu, ainakin itse pidän siitä.
Tämä kirja jättää nyt hiljaiseksi, mutta toi taas lisää ajateltavaa ja pohdittavaa. Varsin erinomainen teos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti