Olin lukenut tästä sarjasta monesta blogista (en nyt muista mistä), mutta jostain syystä en ollut ennen innostunut lukemaan sarjaa. Nyt kuitenkin koin herätyksen ja varasin koko sarjan kirjastosta. Ensimmäinen osa saapuikin sopivasti keskeyttämään Jari Tervon Laylan, jolla on vain viikko laina-aikaa. Tämän aloitettuani en muuta pystynyt lukemaan.
Tarina on kertomus Samista ja Gracesta. Sam on ihmissusi, joka on talven sutena ja kesän ihmisenä, ehkä viimeistä kertaa. Grace joutui nuorempana susien raatelemaksi ja juuri Sam oli se, joka hänet pelasti. He rakastuvat. Kirja on alusta asti haikeansuloinen, lähes ahdistavan surullinen. Kirja on kauniisti kirjoitettu, ajoittain ehkä liiankin runollisesti, mutta kuitenkin vaikuttavasti. Luin lähes koko kirjan tippa linssissä, kirjaimellisesti.
Tähän on pakko ottaa kaunis lainaus kirjasta:
Avasin silmäni, eikä ollut muuta kuin minä ja Grace, missään ei ollu tmitään muuta. Hän puristi huulensa yhteen kuin tallettaakseen suudelman ja minä pitelin hetkeä kuin haurasta lintua käsissäni.
Kaunista.
Kirja on jälleen nuorisohyllystä, eipä näin kaunista fantasiaa aikuisten hyllystä löydykään, tai en ainakaan itse ole löytänyt. Toivotaan nyt, että saan pian toisen osan, kolmatta saankin odottaa aika kauan, sillä jono oli melkoinen kirjastossa.
Minäkin sain ihan vasta kolmannen osan käsiini, pahimmoillaan vaan nyt on kauheasti kaikkia esseitten kirjoittamisia ja tentteihin lukemisia, niin ei ole ehtinyt lukea edellistä käsillä olevaa teosta (Cecelia Ahern: Mitä huominen tuo tullessaan loppuun, taidan jättä sen lomalle ja lukea Ikuisuuden alkta pois, siitä varmasti tulee varauksia...).
VastaaPoistaAina ärsyttävää, kun velvollisuudet haittaavat lukuharrastusta.
VastaaPoista