Aki Ollikainen: Nälkävuosi

Tätä kirja on luettu aika monessa blogissa. Itse odotin tätä kirjastosta kuin kuuta nousevaa, sillä luin tuossa aiemmin tietokirjan nälkävuosista ja pidin siitä kovasti. Siksi kuvittelinkin, että tässä kirjassa olisi osattu dramatisoida tuossa tietokirjassa esiintyneet faktat. Muut lukijat ovat kuitenkin pitäneet kirjasta. Kyllähän tämän luki, mutta nyt täytyy myöntää, että tuon tietokirjan tasolle tämä ei tosiaan noussut, ei lähellekään.

Kirjassa vaihtelee eri ihmisten tarinat. On köyhä äiti Marja, hänen tyttärensä Mataleena ja poika Juho. Lisäksi on ns. parempia ihmisiä Teo ja Senaattori. Kirjassa vaihtelee nälkää näkevät ja hyvinvoivat. Olisin kuvitellut, että ero olisi ollut vielä selkeämpi, sillä tietokirjaan pohjautuen ajatuksissani Suomi oli aika lailla kahtia jakaantunut, sitä olisi voinut entisestään korostaa.

Kirjassa vilahtelivat toki tietokirjasta tutut teemat: varkaat, kuolemat, köyhäintalot, jäkäläleivän tappavuus ja köyhien kerjäläisten kiertäminen talosta taloon. Ihmisten armeliaisuus ja toisaalta pahuus sekä itsekkyys. Mutta... Olihan kirja toki tunteisiin vetoava, mutta se olisi voinut olla paljon enemmän. En oikeastaan päässyt syvälle hahmoihin, en kokenut heidän tuskaansa, ehkä hieman Juhon, mutta en muiden.

Olen varmaan tavallista tiukempi tätä kirjaa kohtaan, koska odotukset olivat todella korkealla. Odotukset toki osittain täyttyivät, olihan kirja hyvä lukukokemus, mutta kun se ei yltänyt sinne korkeuksiin, jonne sillä olisi ollut mahdollisuudet päästä. Se on niin suuri harmi.

Suosittelen ennen tätä kirjaa kaikille tuota Häkkinen ym. kirjaa, joka on todella kattava ja mielenkiintoinen teos, jossa käsitellään nälkävuosia monesta eri näkökulmasta. Toki tämäkin on kiva lukea, mutta jos oikeasti haluaa eläytyä nälkävuosiin, niin Häkkinen ym. on paljon parempi.

Kirjahan on Ollikaisen esikoisteos ja sellaisena ihan kiva. Tarina oli hieman poukkoileva ja jotenkin siihen oli tungettu liikaa seksiä. Se tuntui jotenkin päälleleimatulta, kosiskelevalta jopa. Ollikainen vaikuttaa kuitenkin ihan kiinnostavalta uudelta kirjailijalta, jonka nimi jäi mieleen.