Sivut

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Jill Tattersall: Paholaisriutta

Oli pakko tyhjentää pää muutaman ajatuksia herättäneen kirjan jälkeen. Nykyään on vähän vaikeaa löytää miellyttävää romanttista luettavaa suomeksi. Kirjastosta ei uutta ihmeellistä oikein tunnu löytyvän, sillä en ole chicklitin ystävä, paitsi Kinsella nyt menettelee. Muutoin pidän eniten juuri historiallisista romanttisista kirjoista, ei ihan nykyaikainen genre. Nyt löytyi kuitenkin kirjailija, johon en ollut törmännyt aiemmin. Tämä löytyi sattumalta, sillä olin ostanut Tattersallin yhden kirjan kirpparilta ja aloittelin jo sitä, kun jouduin päiväksi päivystämään lasten harrastuksia, joten kirjaston kautta matka kävi ja löytyi myös toinen Tattersall, tämä.

Kirja on kirjoitettu 1970-luvulla ja suomeksi ilmestynyt 1988. Googlattuani kirjailijan sain selville, että hän on ollut varsin tuottelias kirjoittaja, mutta suomennoksia on taas todella vähän, mikä on aika tyypillistäkin näiden romanttisten kirjojen kohdalla. Sama ilmiö on ainakin McNaughtin ja Woodiwissin kohdalla, jotka ovat myös saman aikakauden kirjailijoita.

Tämä kirja sijoittuu Karibialle Antilleille. Nuori tyttö Marina lähtee sinne tapaamaan tätiään ja kuulee ystävänsä tehneen itsemurhan. Matka päättyy kuitenkin haaksirikkoon Paholaisriutalle. Hänen ystävänsä veli Marcus vaikuttaa epäilyttävältä, kuten suuri osa saaren miespuolisesta väestöstä. Tapahtuu lisää kuolemantapauksia ja Marcus näyttää aivan uuden puolen itsestään. Perus jännitys-romantiikka -juttuja siis. Juuri sitä, mitä sielu kaipaa aina välillä.

Kirja on oikein hyvin kirjoitettu, mitä ei aina voi sanoa näistäkään kirjoista saati sitten muista. Huonoja kirjoja on varmaan saman verran kuin hyviäkin. Tämä on oikein kiva romanttinen kirja, joka sijoittuu 1800-luvulle. Kuvaukset Karibiasta ovat onnistuneita, mikä johtunee Tatterallin oleskelusta alueella. Henkilöhahmot ovat riittävän kiinnostavia ja toisaalta riittävän romanttisia. Tarina on ihan kiinnostava.

Voin suositella Tattersallia romanttisen kirjallisuuden ystäville, etenkin historiallisen romanttisen kirjallisuuden. Tosin ilo loppuu lyhyeen, jos vain 3 kirjaa on suomennettu.

2 kommenttia:

  1. Oletkos lukenut Georgette Heyeriä? Yksi suosikkini näissä historiallisten romanssien saralla :) muistaakseni ne ovat kirjastossakin, tosin varastossa..

    VastaaPoista
  2. En ole. Loistava vinkki, täytyy heti tsekata ja varata. Kiitokset :)

    VastaaPoista