tiistai 30. syyskuuta 2014

Syyskuun romanttiset

Cindy Miles: Stupid girl


Olivia saapuu collegeen unohtaakseen menneisyytensä, jossa on tapahtunut kauheita. Kuinka ollakaan hän kirjaimellisesti törmää ensimmäisenä päivänä Braxiin, kampuksen pahaan poikaan, jolla on maine naistenmiehenä. Antautuuko Olivia, voiko Braxiin luottaa...

Perushuttua, mutta ihan kivaa luettavaa. Olihan tämä jälleen ennalta-arvattava, mutta hyvä sellainen.


Joanna Mazurkiewicz: All about me

Jatkoa kirjalle All about you. Tällä kertaa Oliverin näkökulmasta. Edellinen kirjahan päättyi kutkuttavan katkerasti, kun Oliver särki Indian sydämen julmalla tavalla. Pian Oliver kuitenkin tajuaa rakastavansa Indiaa ja tämän olevan sen oikean hänelle. Voiko hän korjata tilanteen, kun India on jo toisen miehen kainalossa.

Ei niin hyvä kuin ensimmäinen osa, mutta ei kuitenkaan hullumpi jatko-osa. Käsittääkseni tästä ei tule enempää. Ainakin tämän kirjan loppu oli sellainen lopullinen loppu, mutta eihän sitä koskaan tiedä.


Ginger Scott: This is falling

Rowe on kokenut paljon. Hänen poikaystävänsä ja parhas ystävänsä kuolivat ammuskelussa. Hän pelkää lähes kaikkea, mutta kaikesta huolimatta on lähtenyt collegeen kauas kotoaan. Hän tapaa Naten, komean baseballin pelaajan, joka alkaa murtaa Rowen muurin kivi kerrallaan. Pystyykö Rowe unohtamaan menneisyyden haamut ja alkamaan elämään.

Vähän erilainen tarina, joka kyllä piti kiinnostuksen yllä. Samalta kirjailijalta näyttää olevan enemmänkin kirjoja, joissa toinen osapuoli ainakin on tavalla tai toisella sairas/vammautunut. Tässä tarinassa ei traagisen tapahtuman aiheuttamia traumoja mitenkään ylikäytetty, vaan mielestäni oikein hyvin.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Ilkka Remes: Hiroshiman portti (äänikirja)

Ihana Lars Svedberg, ihana Remes, voiko työmatka tästä parantua. Tämä oli nyt viimeinen Remeksen äänikirja, joka Porin kirjastoissa on. Harmittavan vähän (3) löytyy Remeksen äänikirjoja, varmasti olisi tilausta enemmällekin.

Pariisissa kuolee nainen Seineen, Suomessa tehdään sabotaasia ydinvoimatyömaalle. Löytyy KGB:n levyke, joka voisi johtaa Suomessa poliittiseen kriisiin. Kaikkeen liittyy kummallisen varsieväkalan latimerian dnakoodi. Antti Korpi alkaa tutkia juttua hinnalla millä hyvänsä. Mysteerin perässä on kuitenkin myös usean maan salaiset poliisit. 

Aivan upean verkon on Remes taas luonut. Kaikki tuntuu alussa irralliselta, mutta lopussa jokainen lanka löytää päänsä ja kaikki ovat solmussa keskenään. Nopeat leikkaukset onnistuivat jälleen erinomaisesti ja jännitys kasautuu kutkuttavasti. Samalla Remes sivisti minua jälleen. Enpä ollut ennen kuullutkaan mystisestä varsieväkalasta. Tästä pidän myös, vaikka ajoittain sivistäminen menee melkein saarnaamiseksi, mutta kokonaisuudessaan kaikki toimii. 

Ydinvoima on aina ajankohtainen aihe. Tässä sitä käsitellään ainakin omasta mielestäni vastustavasti, mikä sopii oikein hyvin omaan arvomaailmaani. Pidin tästä kirjasta, ei ehkä niitä parhaimpia, mutta pidän niin kovasti Antti Korvesta. Hän on sellainen luotettava (ehkä ei täysin tässä kirjassa), rehti suomalainen mies. Tiettyjä piirteitä löydän omasta kullastani.

Turhaa varmaan taas kehua Svedbergin lukemista, mutta pakkohan se on sanoa, että joudun varmaan valitsemaan kirjoja pian vain Larsin takia. Uskon, että hän tekee kirjasta kuin kirjasta mielenkiintoisen. 

Olen alkanut bongailla Remeksen kirjoja kirpparilta ja pyrin kasvattamaan omaa kirjastoani. Kirjat ovat kuitenkin aivan erinomaista viihdettä ja mukavaa jännitystä, laadukasta sellaista.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Fredrik T. Olsson: Ketjureaktio

Tulipa tehtyä tyhmästi. Sain ilmaisen koodin Blogatin kautta Elisa-kirjaan ja menin sitten valitsemaan kaikista kirjoista juuri tämän. Syy oli ihan tyhmä, tämä oli jostain syystä nuorten osastolla ja minusta ei sopinut sinne, joten ajattelin lukea. Kyseessä oli kesäkirja-kampanja. Valitettavasti kesä ei riittänyt minulle tämän lukemiseen. Jos kyseessä ei olisi ollut arvosteltava kirja, olisin varmasti jättänyt kesken. Ensimmäiset 50 sivua jaksoin lukea hyvin, sen jälkeen oli vähän hiljaisempaa ja viimeiset 200 sivua olivat jo melkein tuskaa.

Kyseessä on ihan tuore ruotsalainen teos. Vertailua Da Vinci koodiin ehkä tehdään, mutta valitettavasti tämä ei mielestäni kohoa mitenkään edes sille tasolle. Jossain Remeksin kirjan arviossa pohdin kuinka hankalaa on kirjoittaa jännitystä nopein leikkuksin. Remes siinä, mutta Olsson ei. En kokenut kovinkaan usein jännitystä leikkausvaiheessa.

Ruotsalainen kryptologi William kaapataan sairaalasta, jossa hän ollut itsemurhayrityksen jälkeen. Hollannissa kaapataan hieroglyfien taitaja Janine. Williamin vaimo ei usko miehensä vain kadonneen ja lähtee selvittelemään asiaa. Samoin tekee Janinen poikaystävä. Toisaalla William ja Janine ovat mysteerisen tehtävän kimpussa. On jotain, mikä muuttaa koko maailman.

Ihmiskunnan tuho, dnan mysteerit, muinaiset kansat, avaruusolennot, massakuolemat jne. Hirveän paljon on tähän kirjaan tungettu ja jotenkin kaikki on äärettömän epäuskottavaa. En lämmennyt, en sitten yhtään. Kirjan henkilöistä vain William tuntui todelliselta edes jotenkin. Naishahmot jäivät täysin ohuiksi.

En jännittänyt, lähinnä tympäännyin, valitettavasti. Olisi ollut kiva lukea hyvä kirja, kun kerran sai oikein valita, mutta tällä kertaa valinta epäonnistui. Remes on paljon parempaa.

torstai 11. syyskuuta 2014

Kristiina Vuori: Disa Hannuntytär (äänikirja)

Vaihdoin (jälleen) työpaikkaa. Nyt on ihanasti työmatkaa noin 45 minuuttia suuntaansa päivittäin eli pääsen jälleen äänikirjojen makuun. Olenkin kaivannut tämän kolmen kuukauden ajan, jonka kävin lähempänä töitä, äänikirjoja. Olen hirvittävän huono kuuntelemaan radiota, koska siellä on joko huonoja juttuja tai huonoa musiikkia. En siis oikein malttanut odottaa kuuntelukokemusta, joka olikin hyvin koukuttava.

Kristiina Vuorta on verrattu Kaari Utrioon, eikä turhaan. Kirja sijoittuu 1300 -luvun Satakuntaan ja Turkuun. Tuttuja nimiä vilisi reilusti. Disa on avioliitossa, jossa mies hakkaa. Eräänä väkivaltaisena hetkenä, kun Disa luulee kuolevansa, hänen poikansa Viljami ampuu nuolen isänsä kurkun läpi ja tappaa isänsä. Isän tappaja on pahimpia rikoksia tuon ajan Suomessa. Disa poikineen lähtee karkuun ja heidän avukseen rientää laivuri Basti. Disa ei ole kokenut rakkautta vain raakuutta ja väkivaltaa. Bastin osuminen paikalle aina, kun Disan henki on vaarassa ei voi olla sattumaa. Disaan kiinnostustaan kohdistaa myös Turun linnanherra. Kuka viekään Disan sydämen.

Kirja oli aivan järjettömän koukuttava. Niinkin koukuttava, että en voinut kuunnella loppuun, vaan oli pakko lukea kirja loppuun ihan kirjana, sillä tottakai kirja löytyy hyllystä myöskin. Kuunteleminen on niin ahdistavan hidasta, vaikka ihanaa onkin. Pidin teoksesta todella paljon. Se ei ole onnellinen kirja, mutta se on hyvä kirja. Aivan, kuten Utrionkin kirjoissa, tässäkin naiset ovat vahvoja ja historia on läsnä niin, että sen pystyy aistimaan.

Kirjan loppu oli niin haikean suloinen, että en säästynyt kyyneliltä, mitkä ovat aina vähän noloja autolla ajaessa. Lukijana on Erja Manto, joka on saanut suuren suosikkiaseman etenkin näissä romanttisissa teoksissa. Hänen pehmeä, ajoittain hieman sössöttäväkin lukutyylinsä saa romanttisen sieluni liekkeihin. 

Kirjasta huumaantuneena tajusin omistavani Vuoren esikoisen, se on seissyt hyllyssäni jo pitkän aikaa ja keskimmäisen teoksen hain kirjastosta heti lukupinoon, joka ei kyllä liikahtele kovinkaan paljon.