sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Chuck Palahniuk: Kirottu

Tämä kirja lähti kirjastosta mukaan vain ja ainoastaan, koska sen takakannessa mainitaan yksi kaikkien aikojen lempielokuvistani Breakfast Club, eikä elokuva pettänyt tässäkään muodossa.

Kirjailija oli minulle täysin tuntematon, mutta pienen googlailun jälkeen sainkin tietää, että hän on kirjoittanut myös toisen lempileffani taustalla olevan kirjan, Fight Clubin nimittäin. Suomennoksia on tämän lisäksi juuri tuo Fight Club ja kaksi muuta, vaikka englanniksi tuotantoa onkin enemmän. 

Kirja sijoittuu Helvettiin. Näyttelijä-äidin ja tuottaja-isän 13 vuotias tytär Madison kuolee ja joutuu Helvettiin. Siellä hän tutustuu ensin kuin Breakfast Clubista repäistyyn ihmiskatraaseen. Löytyy cheerleader, jalkapallo pelaaja, nörtti, kovis ja Madison itse, joka on vetäytyvän emohenkisen nuoren naisen roolissa. Viittauksia elokuviin viliseen muihinkin. Yksi Helvetin pahimmista kidutusmuodoista on näet Englantilaisen potilaan jatkuva näytös, tähänkin voin yhtyä. Helvetistä löytyy kiinnostavia alueita, kuten kynsiä sisältävä alue, menetetyn sperman lammikko ja muita yhtä mukavia. Kirja on suorastaan nerokas esitellessään Helvettiä. Itse Saatanaankin tutustutaan, tosin vasta kirjan lopussa.

Kirja on niin moniuloitteinen ja erilainen, että sen selostaminen on jopa ahdistavan vaikeaa. Madisonin kuoleman syy selviää vasta loppupuolella, mutta se ei loppujen lopuksi olekaan olennaista. Olennaista kirjassa on kasvu syrjitystä ja alistetusta, liian kiltistä ihmisestä, itsevarmaksi yksilöksi. Kuvottavista puitteestaan huolimatta kyseessä on osittain siis kasvutarina. Se on myös tarina ajastamme, jolloin rikkaat ja kauniit adoptoivat lapsia mistä milloinkin ajattelematta asiaa. Se on tarina kauneuden yliarvostamisesta ja ihmisyyden katoamisesta.

Kirjassa vilahtelee siis elokuvia, mutta myös kirjoja. Madisonin lempikirjoja on mm. Jane Eyre, johon verrataan myös kirjan tapahtumia, kuten myös mm. Austenin kirjoihin. Aivan ihanaa... Kirja saa nauramaan ja melkein voimaan pahoin, ehkä paikoin myös kauhistumaan kielikuvia, jotka ovat suorastaan herkullisia mm. Lutka von Lutkanen yms. muut nimet, joita Madison antaa häntä kiusanneille kaunottarille.

Suomennos on todella onnistunut, suomentajana on Juha Ahokas. Mielenkiintoista olisi nähdä nämä ilmaisut myös englanniksi. Suosittelen, jos et ole herkkäsieluinen tai -vatsainen. Suosittelen makaaberin huumorin ystäville. 

Ihanan karmivan kuvottava kirja.

6 kommenttia:

  1. Fight Club on minunkin suosikkileffojani! Ja juuri listasin parhaimpia leffoja, joista on olemassa kirja, jota en ole lukenut, ja F/C olisi kyllä kuulunut listalleni, mutta en tiennyt, että siitä on kirja. Näin sitä oppii uutta. =D

    Kirja kuulostaa mielenkiintoiselta. Huh. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennyt itsekään, että FC:stä on kirja. Laitoin jo varaukseen kirjastosta, pakkohan se on lukea.

      Poista
  2. Olen lukenut tästä monta kokemusta eri blogeissa ja suurin osa on ollut negatiivisia, eikä kirja taakannesta huolimatta houkutellut minua tarttumaan siihen. Arviosi lukeminen muutti paljon: Tämähän on pakko lukea! Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Makuja on monia. Itselleni tämä iski ihan kympillä. En yleensä ole mikään suuri ihmiseritteiden fani, mutta tässä nuo sappilammikot olivat kaikessa korniudessaan ja etovuudessaan todella hauskoja.

      Poista
  3. Myös mun mielestä tämä oli erinomainen. Oon vissiin lukenut riittävästi tyttökirjoja aikanani...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikkakin kyllähän tästä tyttökirjankin saa, jos unohtaa löyhkän ja muun ;)

      Poista