maanantai 9. syyskuuta 2019

Sandra Brown: Kuoleman kaiku

Sandra Brown on pitkään ollut kirjailija, jonka kirjoihin pystyi luottamaan, että sai mitä halusi. Muutama viimeinen lukemani kuitenkin pettivät ainakin jonkin verran. Siksi en odotellut suuria tästäkään teoksesta. Kun odotukset ovat alhaiset, ne ylittyvät helposti ja niin kävi nyt. En nyt voi sanoa, että olisin ihan haltioissani, mutta kirja oli ihan luettava. Tosin kannen lupaamaa erotiikkaa ja kiihkeyttä en nyt ihan kauheasti löytänyt. Muutoinkin tarina oli melko ohut ja ennalta-arvattava, mutta kun en enempää odottanutkaan.

Afganistanissa ansioitunut toimittaja saa tehtäväkseen kirjoittaa Savannahissa käytävästä oikeudenkäynnistä, jossa kaikki ei ole selkeästikään sitä, miltä näytää. Toimittaja ihastuu ja lopulta rakastuu oikeudenkäynnissä todistajana olevaan uhrin entiseen vaimoon. Ihan mielenkiintoisia kuvioita kirjassa on ja aika hyvin pysyvät langat käsissä. 

Tekisi mieli kirjoittaa kirjasta enemmänkin, mutta jotenkin silkkoa se kuitenkin oli. Viihdyttävä toki, mutta ei mitään, mistä oikeastaan muistaisin sen. Se on aina sääli, sillä kirjan kuuluu jättää jotain. Jokin ajatus edes, tunne. Ehkä kyynel, ehkä nauru. Hyvästä kirjasta näitä saa. Jos näin arvioin, tämä ei ollut kovinkaan hyvä kirja.

Eli jos haluat vain lukea jotain viihdyttävää, tartu tähän. Jos haluat jotain enemmän, älä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti