Otin halvalla Bookbeatin käyttööni muutamaksi kuukaudeksi. Todella vähän tulee kuunneltua oikeastaan, kun työmatka on lyhentynyt sellaisen 100 km päivässä, mutta kesälomareissulla oli aikaa istua autossa. Kuten tavallista valitsin kirjan lukijan mukaan eli lukijana tässä Jukka Pitkänen.
Suoraan sanoen olen aika kyllästänyt nordic noir -kirjoihin enkä olisi tätäkään lukenut ilman Bookbeatia, mutta yllätys oli iloinen, kun törmäsin aivan erilaisiin hahmoihin kuin etukäteen ajattelin. Kirjan keskushahmo Ole Vik tuntuu aika tavalliselta henkilöltä, jolla ei ole tonneja painolastia menneisyydestä tai siitä ei ainakaan tässä ensimmäisessä osassa puhuttu. Hän on keski-ikäinen, ei osaa käyttää tietokonetta, on ylipainoinen ja sinkku. Hyvin samaistuttava ja toisaalta hyvin tavallisen oloinen henkilö.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Fjellberghavnin pikkukaupunkiin jossain Norjan perukoilla. Ole on paikkakunnan nimismies. Paikallinen vanha romukauppias on rikas, mutta monet eivät tiedä, että tällä on skitsofrenia. Kun tämä alkaa kertoa tarinaa mustasta hahmosta, joka vainoaa häntä, on vaikea uskoa onko kyseessä harha vai tosiasia. Kun tapahtuu kuolemantapaus, saa tarina uusia käänteitä. Uhkaako joku romukauppiaan henkeä vai onko tämä vain todella syvällä harhoissaan?
Kiinnostava tarina ylipäätään ja se sai mielenkiinnon pysymään koko ajan. Vaikka kyseessä on sarjan ensimmäinen teos, ei hahmoja esitellä äärettömän paljon, mikä on hyvä. Joskus ärsyttää suuresti, kun esittelyihin ja muihin kuluu kirjasta suurin osa. Tässä tuodaan asioita sen verran, että lukija pysyy kärryillä.
Tänään itse asiassa ilmestyi Bookbeatiin sarjan toinen osa, jonka taidan vielä ehtiä kuunnella ennen jaksoni päättymistä. Voin suositella teosta. Ja hei, Jukka Pitkänen, ihan sama vaikka lukisi Suomen lakia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti