Olen koko päivän lukenut, miten ihanaa. Olen hajoittanut itseni ja koonnut jälleen kokoon. Olen itkenyt ja nauranut ja ollut kenties hieman kuumissani. Olen nauttinut päivästä suunnattomasti ja nyt sisälläni on ontto olo kuin olisin hyvästellyt jälleen hyvän ystävän, vaikka tiedän, että tapaan hänet uudelleen milloin vain.
Douglasin kirjat ovat vieneet sydämeni mukanaan yhä uudelleen. Bully on ehdottomasti lukemisen arvoinen ja niin ovat nämä samaan sarjaan kuuluvat Until you, Rival ja nyt tämä Falling away.
Jax on lapsena joutunut pahan hyväksikäytön uhriksi. Se on muokannut hänestä tietynlaisen nuoren miehen. K.C. on joutunut erilaisen hyväksikäytön uhriksi, mutta yhtälailla se on jättäny häneen syvät jälkensä. Nämä kaksi eivät voi vastustaa vetovoimaa, joka on ollut yllä jo usean vuoden ajan, mutta voivatko he kuitenkaan elää yhdessä.
Kirjassa ei käsitellä helppoja aiheita, niitä käsitellään kuitenkin hyvin. Niitä käsitellään osana päähenkilöiden elämää. Rakastin Jaxia on viime kirjassa, nyt hän särki sydämeni aivan täysin. Vaikka tiedän kyseessä olevan fiktion, on jotenkin sydäntäsärkevää ajatella, että maailmassa oikeasti on rikkinäisiä ihmisiä, jotka piilottavat salaisuuksiaan ilman, että niitä kukaan koskaan välttämättä saa tietää. Näin kai meistä jokainen.
Tekisi niin mieleni aloittaa sarja alusta jo nyt, että pääsisin taas fiilistelemään. Ei ehkä kaikkien mieleen, mutta minä ja monet teinikirjojen ystävät olemme varmasti ihan fiiliksissä tästä. Suosittelen kuitenkin aloittamaan Bullysta ja siirtymään askel kerrallaan eteenpäin, vaikka kukin näistä on ihan ilman muitakin luettavissa.
Nyt pitää yrittää täyttää tämä tyhjä kolo jollain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti