Oli pakko lukea höttöä tuon Tien jälkeen. Tämä on höttöä ja jopa teinihöttöä parhaimmillaan. Tuija Lehtinen kirjoittaa mukavia naisten kirjoja, mutta kyllä nämä teinikirjatkin ovat oikein mukavia ja hyviä.
Tämä kirja on täynnä teiniangstia, mikä on aina kiva juttu. Teiniangst on sitä, mitä itsekin olen joskus potenut, joten pystyn helposti samaistumaan tämän kaltaiseen tarinaan. Vaikka aikoinaan olinkin kiltti tyttö, ei se sitä tarkoittanut, etteikö anstia olisi voinut olla.
Kirjassa oli hyvää juuri henkilöhahmojen todenmukaisuus ja näin ollen oli helppo samaistua lähes kaikkiin hahmoihin. Myös tällaiselle muka aikuiselle kirjasta riitti ajatuksia.
maanantai 31. tammikuuta 2011
torstai 27. tammikuuta 2011
Cormac McCarthy: Tie
Tätä kirjaa en siis itse valinnut, mikä teki lukemisesta mielenkiintoisen kokekmuksen. Kirja oli samalla kertaa kauhea, ihana, ahdistava, vapauttava ja kaikkea mahdollista. Lukukokemuksena todella kaunis ja ajatuksiaherättävä.
Kirja tuli uniini, sai minut ahdistuneeksi. En halunnut lukea loppuun, mutta toisaalta oli pakko lukea, jotta saisi kaiken ahdistuksen pois. Loppu on kuitenkin kaunis ja pitkästä aikaa huomasin itkeväni lukiessani. Kirja järkytti, mutta myös toi helpotuksen.
Tiedän, että kirjasta on tehty elokuva, mutta en usko, että haluan katsoa sitä. Lukukokemus oli ainutlaatuinen, että en halua elokuvan pilaavan sitä, huolimatta, että pääosassa on Viggo Morgenstein.
Haluan ja en halua lukea lisää tällaista. Olo on täysin ristiriitainen, ehkä johtuen myös siitä, että laskin kirjan käsistäni vasta muutama minuutti sitten. Nyt pitää ajan antaa tehdä tehtävänsä ja tarttua taas uuteen kirjaan.
Kirja tuli uniini, sai minut ahdistuneeksi. En halunnut lukea loppuun, mutta toisaalta oli pakko lukea, jotta saisi kaiken ahdistuksen pois. Loppu on kuitenkin kaunis ja pitkästä aikaa huomasin itkeväni lukiessani. Kirja järkytti, mutta myös toi helpotuksen.
Tiedän, että kirjasta on tehty elokuva, mutta en usko, että haluan katsoa sitä. Lukukokemus oli ainutlaatuinen, että en halua elokuvan pilaavan sitä, huolimatta, että pääosassa on Viggo Morgenstein.
Haluan ja en halua lukea lisää tällaista. Olo on täysin ristiriitainen, ehkä johtuen myös siitä, että laskin kirjan käsistäni vasta muutama minuutti sitten. Nyt pitää ajan antaa tehdä tehtävänsä ja tarttua taas uuteen kirjaan.
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
Virve Sammalkorpi: Pinnan alla
Olen lukenut Sammalkorvelta aikaisemmin yhden kirjan Metsän keskellä maja ja pidin siitä suuresti. Siksi lähestyin tätäkin kirjaa avoimin mielin valmiina kokemaan. Enkä pettynyt.
Kirja kertoo viiden ihmisen tarinaa muutaman päivän osalta, mutta takautumien kautta useammalta vuodelta. Ihmisten tiet risteävät osittain. Mielestäni kirja oli mielenkiintoisesti rakennettu. Kaikki henkilöt olivat uskottavia ja pystyin samaistumaan heistä kaikkiin.
Tämän kirjan luettuani piti oikein googlata Sammalkorven tuotantoa, jota löytyykin vielä muutaman lisäkirjan verran. Pisti vain silmään, että hän ei ole julkaissut mitään muutamaan vuoteen. Melkein tuli mieleen tämän kirjan kirjailijahahmo ja pisti miettimään, josko henkilö olisi kirjailijan alter ego. Ehkä, ehkä ei.
Seuraava lukukokemus onkin jo työn alla. Tällä kertaa osallistun ensimmäistä kertaa lukupiiriin, mikä jo itsessään on kokemus. Itse en siis ole kirjaa valinnut, mikä sekin mielenkiintoista.
Kirja kertoo viiden ihmisen tarinaa muutaman päivän osalta, mutta takautumien kautta useammalta vuodelta. Ihmisten tiet risteävät osittain. Mielestäni kirja oli mielenkiintoisesti rakennettu. Kaikki henkilöt olivat uskottavia ja pystyin samaistumaan heistä kaikkiin.
Tämän kirjan luettuani piti oikein googlata Sammalkorven tuotantoa, jota löytyykin vielä muutaman lisäkirjan verran. Pisti vain silmään, että hän ei ole julkaissut mitään muutamaan vuoteen. Melkein tuli mieleen tämän kirjan kirjailijahahmo ja pisti miettimään, josko henkilö olisi kirjailijan alter ego. Ehkä, ehkä ei.
Seuraava lukukokemus onkin jo työn alla. Tällä kertaa osallistun ensimmäistä kertaa lukupiiriin, mikä jo itsessään on kokemus. Itse en siis ole kirjaa valinnut, mikä sekin mielenkiintoista.
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
Joy Fielding: Missä olet?
Olen tosiaan nopea lukija, jos joku on sitä pohtinut. Tätä se yli 30 vuoden harjoittelu teettää. Kevyesti 100 sivua tunnissa kaunokirjallisuutta.
Ensimmäinen kosketukseni Fieldingin kirjoihin oli ihan miellyttävä. Tarina tässä kirjassa oli riittävän kiinnostava, mutta myös riittävän yksinkertainen, vaikka sisälsi kuitenkin yllätyselementin. Siis kaiken kaikkiaan oikein mukava kirja tämäkin. Sellainen kirja, joka saa haluamaan lukea lisää samalta kirjailijalta.
Mihin kategoriaan kirjan oikein laittaisi? Kirjastossa varmaankin olisi kohdassa jännitys ja sitähän tämäkin oli päätarinaltaan. Taustalla oli kuitenkin ihmissuhteita, draamaa ja jopa romantiikkaa. Jotenkin kirjasta tuli mieleen elokuva, eikä vähäksi siksi, että kirjan sisällä oli elokuvateema ja kirjan englanninkielinen nimikin vielä oli sama kuin kirjassa esiintynyt elokuva. Monikerroksista siis, vaikka en ihan sellaiseksi "vakavaksi" kirjaksi tätäkään lukisi. Ehkä vielä jossain vaiheessa tätä vuotta luen jonkun ihan oikeasti vakavasti otettavan kirjan...tai ehkä en.
Ensimmäinen kosketukseni Fieldingin kirjoihin oli ihan miellyttävä. Tarina tässä kirjassa oli riittävän kiinnostava, mutta myös riittävän yksinkertainen, vaikka sisälsi kuitenkin yllätyselementin. Siis kaiken kaikkiaan oikein mukava kirja tämäkin. Sellainen kirja, joka saa haluamaan lukea lisää samalta kirjailijalta.
Mihin kategoriaan kirjan oikein laittaisi? Kirjastossa varmaankin olisi kohdassa jännitys ja sitähän tämäkin oli päätarinaltaan. Taustalla oli kuitenkin ihmissuhteita, draamaa ja jopa romantiikkaa. Jotenkin kirjasta tuli mieleen elokuva, eikä vähäksi siksi, että kirjan sisällä oli elokuvateema ja kirjan englanninkielinen nimikin vielä oli sama kuin kirjassa esiintynyt elokuva. Monikerroksista siis, vaikka en ihan sellaiseksi "vakavaksi" kirjaksi tätäkään lukisi. Ehkä vielä jossain vaiheessa tätä vuotta luen jonkun ihan oikeasti vakavasti otettavan kirjan...tai ehkä en.
lauantai 22. tammikuuta 2011
Stephenie Meyer: The short second life of Bree Tanner
Olen omistanut tämän kirjan sen englanninkielisestä julkaisusta lähtien, mutta jostain syystä en ole lukenut. Luettuani ihmettelen miksi en ole lukenut aiemmin. Luin tämän siis englanninkielisenä. Kieli itsessään oli oikein mukavaa luettavaa, helppoa. Luen toisaalta melko paljon myös englanniksi, jotta tietynlainen tuntuma säilyy peruskieleen.
Kirja oli todella hyvä. Vaikka kyseessä oli novelli, oli pituutta yli 150 sivua. Tarina oli lopun osalta tuttu Epäilyksestä, joten siitä, miten kirja loppuu, ei ollut mitään epäilystä. Tarinasta jäi muutama häntä roikkumaan, joista saisi kevyesti aloitettua vaikka uuden trilogian, sellainen pikkaisen häiritsee aina.
Kokonaisuutena erittäin viihdyttävä ja mukava lukukokemus. Uppouduin tähän niin, että en kuullut tai nähnyt muuta, se on aina hyvä oire.
Kirja oli todella hyvä. Vaikka kyseessä oli novelli, oli pituutta yli 150 sivua. Tarina oli lopun osalta tuttu Epäilyksestä, joten siitä, miten kirja loppuu, ei ollut mitään epäilystä. Tarinasta jäi muutama häntä roikkumaan, joista saisi kevyesti aloitettua vaikka uuden trilogian, sellainen pikkaisen häiritsee aina.
Kokonaisuutena erittäin viihdyttävä ja mukava lukukokemus. Uppouduin tähän niin, että en kuullut tai nähnyt muuta, se on aina hyvä oire.
perjantai 21. tammikuuta 2011
Michelle Hauf: Rakas vampyyrini
Mietin ensin, että kehtaanko tätä edes laittaa tänne, mutta kaikki kirjat tai ei mitään.
Ostin tämän täyttääkseni puolentunnin kirjattoman hetken. Nyt, kun on käynnissä lukuputki, ei pysty olemaan lukematta hetkeäkään. Hieman ahdistavaa...
Kirja kuuluu siis Harlequin-sarjaan ja kertoo vampyyrista ja ihmissudesta. Tässä voisi nyt nähdä jonkinlaisen riippuvuussuhteen myös aihepiiriin. Myönnän tämän. Ennen en lukenut mitään vähänkään fantasiaa tai no, en selkeästi suunnistanut fantasian kimppuun. Sen suhteen olen hieman muuttunut.
Kirja oli ihan kiva luettava, sellainen hotkittava. Mitään tyhjää oloa tai ajatusta uudelleenlukemisesta ei jäänyt. Lähinnä sain täyttää tyhjän, kirjattoman hetken. Sellaiseen nämä kirjat kyllä sopivat oikein mainiosti. Joku voisi sanoa, että kaikki lukemani kirjat kuuluvat samaan kastiin, itse en tietenkään myönnä tätä väitettä oikeaksi.
Ostin tämän täyttääkseni puolentunnin kirjattoman hetken. Nyt, kun on käynnissä lukuputki, ei pysty olemaan lukematta hetkeäkään. Hieman ahdistavaa...
Kirja kuuluu siis Harlequin-sarjaan ja kertoo vampyyrista ja ihmissudesta. Tässä voisi nyt nähdä jonkinlaisen riippuvuussuhteen myös aihepiiriin. Myönnän tämän. Ennen en lukenut mitään vähänkään fantasiaa tai no, en selkeästi suunnistanut fantasian kimppuun. Sen suhteen olen hieman muuttunut.
Kirja oli ihan kiva luettava, sellainen hotkittava. Mitään tyhjää oloa tai ajatusta uudelleenlukemisesta ei jäänyt. Lähinnä sain täyttää tyhjän, kirjattoman hetken. Sellaiseen nämä kirjat kyllä sopivat oikein mainiosti. Joku voisi sanoa, että kaikki lukemani kirjat kuuluvat samaan kastiin, itse en tietenkään myönnä tätä väitettä oikeaksi.
tiistai 18. tammikuuta 2011
Norah Lofts: Kohtalokas valloittaja
Pyrin aina valitsemaan lukemani kirjat edes sen verran tarkkaan, että takakannen perusteella tuntuisi siltä, että jaksaisin lukea kirjan loppuun. Nyt meinasi käydä ohraisesti eli kirja jäi melkein kesken.
Lofts ei ole kuulunut suosikkikirjailijoihini ja muistin jälleen miksi. Kirja sijoittuu keskiajalle, mikä on yleensä hyvä juttu. Tällä kertaa tarina on kuitenkin niin ohut ja mitätön, että lukeminen tuntui suuren osan ajasta täysin ajanhaaskaukselta. Loppuun kuitenkin pääsin.
Hyvää kirjassa oli suhteellisen mukava aikakausikuvaus, joka loi jonkinlaisen tunnelman ja asetelman naisen roolista keskiajalla. Kirja ehkä luokitellaan romantiikaksi, mutta itse en sitäkään löytänyt kuin muutaman sivun verran.
Lähinnä tämä oli nyt sellainen tulihan luettua -tapaus.
Lofts ei ole kuulunut suosikkikirjailijoihini ja muistin jälleen miksi. Kirja sijoittuu keskiajalle, mikä on yleensä hyvä juttu. Tällä kertaa tarina on kuitenkin niin ohut ja mitätön, että lukeminen tuntui suuren osan ajasta täysin ajanhaaskaukselta. Loppuun kuitenkin pääsin.
Hyvää kirjassa oli suhteellisen mukava aikakausikuvaus, joka loi jonkinlaisen tunnelman ja asetelman naisen roolista keskiajalla. Kirja ehkä luokitellaan romantiikaksi, mutta itse en sitäkään löytänyt kuin muutaman sivun verran.
Lähinnä tämä oli nyt sellainen tulihan luettua -tapaus.
sunnuntai 16. tammikuuta 2011
Stephenie Meyer: Aamunkoi
Tämä kirja tuli ahmittua. Yöllä luin liian pitkään ja näin koko loppuyön levottomia ihmissusiunia. Loput luin tänään juniorin tuhnuttaessa päiväunia vieressäni.
Lempikirjani Twilight-saagasta ihan senkin vuoksi, että on kaikkein aikuisin, sekä sisällöltään että kirjoitustyyliltään. Lisäksi tarina loppuu kauniisti tässä kirjassa.
Jälleen luettuani tuli sellainen tyhjä olo. Kuin olisin sanonut hyvästit vanhoille tutuille. Näinhän käy luettuaan tällaisia saaga-tyyppisiä kirjoja tai oikein loistavasti kirjoitetun kirjan jälkeen. Ei voi kuin huokaista ja miettiä, milloin voisi lukea kirjan taas uudelleen. Nämä Twilightit saavat nyt osaltani jäädä ainakin syksyyn asti, jolloin olisi viimeisen elokuvan ensi-ilta, ehkä sitä ennen pitää vähän virkistää muistia vielä.
Millähän tämän tyhjän olon nyt täyttäisi? Millennium -trilogia huutaa kyllä hyllyssä, että lue minut uudelleen. Jos nyt kuitenkin lukisi nuo parit keskeneräiset juoksemasta pois ensin.
Lempikirjani Twilight-saagasta ihan senkin vuoksi, että on kaikkein aikuisin, sekä sisällöltään että kirjoitustyyliltään. Lisäksi tarina loppuu kauniisti tässä kirjassa.
Jälleen luettuani tuli sellainen tyhjä olo. Kuin olisin sanonut hyvästit vanhoille tutuille. Näinhän käy luettuaan tällaisia saaga-tyyppisiä kirjoja tai oikein loistavasti kirjoitetun kirjan jälkeen. Ei voi kuin huokaista ja miettiä, milloin voisi lukea kirjan taas uudelleen. Nämä Twilightit saavat nyt osaltani jäädä ainakin syksyyn asti, jolloin olisi viimeisen elokuvan ensi-ilta, ehkä sitä ennen pitää vähän virkistää muistia vielä.
Millähän tämän tyhjän olon nyt täyttäisi? Millennium -trilogia huutaa kyllä hyllyssä, että lue minut uudelleen. Jos nyt kuitenkin lukisi nuo parit keskeneräiset juoksemasta pois ensin.
lauantai 15. tammikuuta 2011
Stephenie Meyer: Epäilys
Tähän menikin vähän enemmän aikaa, kun luin vain sängyssä. Muissa huoneissa oli kussakin omat kirjat, joten muitakin tässä on tulossa loppuun piakkoin.
Kirjana Epäilys on hyvä ja vie tarinaa hyvin eteenpäin. Elokuvanakin ihan siedettävä, ainakin parempi kuin Uusikuu, mutta siihenhän ei paljon vaadita.
Se, mikä minua ärsyttää tällaisissa saagoissa, kuten tässä ja vaikka Harry Potterissa, on se, että jatko-osissa aina hieman referoidaan mennyttä, kerrotaan hieman taustoja. Tiedän toki, että se palvelee lukijoita, mutta ei sellaista, joka lukee koko sarjan putkeen.
No, niin Aamunkoi on jo aloitettu. Pari muuta kirjaa loppuvaiheessa. Lukeminen on sitten ihanaa.
Kirjana Epäilys on hyvä ja vie tarinaa hyvin eteenpäin. Elokuvanakin ihan siedettävä, ainakin parempi kuin Uusikuu, mutta siihenhän ei paljon vaadita.
Se, mikä minua ärsyttää tällaisissa saagoissa, kuten tässä ja vaikka Harry Potterissa, on se, että jatko-osissa aina hieman referoidaan mennyttä, kerrotaan hieman taustoja. Tiedän toki, että se palvelee lukijoita, mutta ei sellaista, joka lukee koko sarjan putkeen.
No, niin Aamunkoi on jo aloitettu. Pari muuta kirjaa loppuvaiheessa. Lukeminen on sitten ihanaa.
lauantai 8. tammikuuta 2011
Stephenie Meyer: Uusikuu
Jep, jep, toinen Twilight -saagan kirja luettu taas aika monta kertaa. Kirjana tämä on huomattavasti parempi kuin elokuvana. Elokuvissa ylipäätään minua ärsyttää itselle loistavien osien poisjättäminen ja asioiden liiallinen yksinkertaistaminen. Tämä nyt on tietenkin yleistä kirjoista tehdyille elokuville.
Kakkoskirjassa Bellan tarina kehittyy, hän ystävystyy ihmissusi-Jacobin kanssa ja kaipaa Edwardia. Jälleen kerran tällainen keski-iän kynnyksellä oleva nainen pystyy kuitenkin samaistumaan Bellan tunnetiloihin. Itse ainakin pystyn. Rakkaus voi olla niin syvää, että toisesta erossa oleminen tuntuu sydämen katoamisena ja suurena tuskana.
Arvattavasti seuraavana on vuorossa Epäilys. Siitä siis muutaman päivän päästä.
Kakkoskirjassa Bellan tarina kehittyy, hän ystävystyy ihmissusi-Jacobin kanssa ja kaipaa Edwardia. Jälleen kerran tällainen keski-iän kynnyksellä oleva nainen pystyy kuitenkin samaistumaan Bellan tunnetiloihin. Itse ainakin pystyn. Rakkaus voi olla niin syvää, että toisesta erossa oleminen tuntuu sydämen katoamisena ja suurena tuskana.
Arvattavasti seuraavana on vuorossa Epäilys. Siitä siis muutaman päivän päästä.
perjantai 7. tammikuuta 2011
Love and other drugs
Korkataanpa myös leffarintama. Vuoden ensimmäisena leffana siis romanttinen draama Love and other drugs. Suuria odotuksia leffan suhteen ei oikeastaan ollut. Jake Gyllenhaal ei ole koskaan ollut mikään lempinäyttelijäni. Leffa itsessään oli aivan katsottava. Sopivasti huumoria, draamaa, suuria tunteita ja romantiikkaa. Silmät kostuivat muutaman kerran, mikä on aina ihan hyvä.
Elokuvan tarina oli osittain tyypillinen romanttinen draama, mutta pienellä lisäsilauksella. Leffa toimi sellaisena, johon se oli tarkoitettu, mukavana ajanviihteenä. Mitään suurempaa ei se kuitenkaan ainakaan minussa saanut esille, enkä varmaankaan tule hankkimaan tätä elokuvaa dvd:nä omaan arkistooni.
Leffavuosi on siis käynistynyt. Jotain hyvää odotellessa.
Elokuvan tarina oli osittain tyypillinen romanttinen draama, mutta pienellä lisäsilauksella. Leffa toimi sellaisena, johon se oli tarkoitettu, mukavana ajanviihteenä. Mitään suurempaa ei se kuitenkaan ainakaan minussa saanut esille, enkä varmaankaan tule hankkimaan tätä elokuvaa dvd:nä omaan arkistooni.
Leffavuosi on siis käynistynyt. Jotain hyvää odotellessa.
keskiviikko 5. tammikuuta 2011
L.M.Montgomery: Sininen linna
Tässä siis tuo yllättävä löytö. Olen lukenut Anna-kirjat monta monituista kertaa ja myös muita L.M.Montgomeryn kirjoja. Tähän en kuitenkaan ollut aiemmin törmännyt.
Tyttökirjoista poiketen tässä päähenkilönä on 29-vuotias vanhapiika. Alussa kirja tuntui todella uuvuttavalta monine ihmiskuvauksineen ja tylsän elämän kuvauksen vuoksi. Näin oli myös kirjan sankarittaren elämä, joka muuttui kirjassa täysin päinvastaiseksi ja niin teki myös kirjan lukukokemus.
Vaikka alku oli siis tahmea ja mietin jopa lukemisen lopettamista, lopputuloksena oli mukava, yllättäväkin lukukokemus. Kirja sisälsi vanhanajan romantiikkaa ja tapoja ja tämän vuoksi pystyikin pitämään mielenkiinnon loppuun asti.
Tyttökirjoista poiketen tässä päähenkilönä on 29-vuotias vanhapiika. Alussa kirja tuntui todella uuvuttavalta monine ihmiskuvauksineen ja tylsän elämän kuvauksen vuoksi. Näin oli myös kirjan sankarittaren elämä, joka muuttui kirjassa täysin päinvastaiseksi ja niin teki myös kirjan lukukokemus.
Vaikka alku oli siis tahmea ja mietin jopa lukemisen lopettamista, lopputuloksena oli mukava, yllättäväkin lukukokemus. Kirja sisälsi vanhanajan romantiikkaa ja tapoja ja tämän vuoksi pystyikin pitämään mielenkiinnon loppuun asti.
Stephenie Meyer: Houkutus
Niin, uusi vuosi alkoi tutusti. Luin jälleen kerran, ehkä neljättä tai viidettä kertaa houkutuksen. Tiedän kirjan olevan teinihömpötystä, jota tällaisen keski-ikää lähestyvän lukijan ei nyt pitäisi kauheasti ahmia, mutta päinvastoin. Kuulun näihin Twilight -äiteihin. Pidän myös elokuvista, vaikka tunnustan näyttelijätyön olevan niissä suhtellisen surkeaa, mutta so what...
Kirjana Houkutus on ihan ok. Huomattavasti parempi kuin elokuva. Mielenkiintoinen sukellus teiniaivoihin ja romantiikkaan, joka on puhdasta. Kaipa tässä lähiaikoina luen myös kolme muuta saagan kirjaa, joten niistä tullee tännekin jotain. Nyt luvun alla on kuitenkin ihan toinen kirja, jonka bongasin kirjakaupasta. Siitä myöhemmin enemmän.
Kirjana Houkutus on ihan ok. Huomattavasti parempi kuin elokuva. Mielenkiintoinen sukellus teiniaivoihin ja romantiikkaan, joka on puhdasta. Kaipa tässä lähiaikoina luen myös kolme muuta saagan kirjaa, joten niistä tullee tännekin jotain. Nyt luvun alla on kuitenkin ihan toinen kirja, jonka bongasin kirjakaupasta. Siitä myöhemmin enemmän.
Uusi vuosi
Uuden vuoden päätös: kirjaan tänne kaikki lukemani kirjat. Ihan vaikka oman muistin tueksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)