Nuorisohyllystä bongattua vaihteeksi. Takakannessa lukee "kylmäävää psykologista jännitystä" ja pah, sanon minä. Noista kolmesta sanasta ei sitten vain yksikään pidä paikkaansa. Kirja oli aivan turhanpäiväinen, lähes ajan haaskausta, mutta jostain kumman syystä oli paikko lukea loppuun.
Katherinella on synkkä menneisyys, jota paetessaan hän on vaihtanut kaupunkia ja nimeä. Hänen elämäänsä tulee Alice, joka tuntuu aluksi täydelliseltä ystävältä. Katherine tuntee itsensä onnelliseksi kerrankin elämässään. Synkkiä pilviä kuitenkin kerääntyy onnellisuutta pimentämään.
Kirja tapahtuu kolmella eri aikatasolla. Menneisyydessä, jossa kerrotaan Katherinen ja hänen siskonsa traagista kohtaloa. Hetkessä, jossa Katherine on Alicen ystävä ja kaikkea sitä, mitä silloin tapahtuu. Ja vielä tästä noin neljä vuotta eteenpäin, kun Katherine on viettämässä lomaa tyttärensä kanssa. Tämä systeemi ei oikein toimi, se ei ole kovinkaan kiinnostavaa.
Lisäksi tietyssä vaiheessa kertoja äkkiä vaihtuu, mikä hämmentää vielä enemmän. Yritystä on jännitykseen, mutta se ei vain saa riittävästi tulta. Kirjassa olisi kyllä ainekset parempaan, mutta toteutus ontuu hyvin paljon.
Kivaa kirjassa oli, että vaihteen vuoksi se sijoittui Australiaan. Muuta kivaa ei juuri tule mieleen, valitettavasti. Olisihan kiva, jos jokainen luettu kirja olisi hyvä tai sitten ei...
Nyt on taas ollut sellainen kausi, että keskeneräisiä kirjoja löytyy joka huoneesta ja joka tasolta, saas nähdä, mitkä niistä loppujen lopuksi saan loppuun asti.
Mulla on myös jäänyt viime aikoina paljon kirjoja kesken. Joukossa on vieläpä paljon kirjoja joista uskoisin pitäväni jos ne vain tulisi aloitettua oikeaan aikaan. Nyt aloitan, lopetan ja sitten jää paha maku suuhun ihan oman fiiliksen takia. Tsemppiä lukemiseen :)
VastaaPoistaFiilis on kyllä nyt niin sellainen, että mitään ei saa loppuun ja kaikkia tulee aloitettua. Onneksi on tiedossa, että tämä on vain ohimenevää.
PoistaItse olen myös pohtinut, moniko keskenjääneistä olisi oikean fiiliksen aikana tosi hyviä lukukokemuksia.