Viikonloppu kului enemmän tai vähemmän töissä Porispere -festareilla. Koska nyt olen aloittanut myös musiikista kirjoittamisen tähän blogiin, niin jatketaanpa.
Olin siis töissä tuolla, mutta ehdin myös nauttia muutamasta huikeasta konsertista. Ensimmäinen, ja pakko sanoa, aivan huikea elämys oli Circlen konsertti. En porilaisuudestani huolimatta ollut kuullut Circlen musiikkia aiemmin, joten oli täysin avoin kaikille kokemuksille. Saapuessani alueelle oli ensimmäinen biisi jo alkanut. Lavalla oli menossa performanssi, jonka aikana muu bändi soitti samaa riffiä ja pinkkiin huppariin pukeutunut laulaja esitti soturia, tai näin itse tulkitsin tapahtuman. Jähmetyin paikalleni suu auki, enkä tässä puhu kuvainnollisesti. Lopun aikaa vain olin hämilläni, nautin loistavasta soitosta ja yllätyin joka hetki uudelleen. Minua on vaikea saada vaikuttuneeksi, mutta Circle sai.
Lauantaina näin myös FM2000:n keikan pikkulavalla, mikä oli ihan ok. Jotenkin herttaista, kun kovaa heviä vetävän yhtyeen laulaja haastaa savoksi. Mutta ihan kiva bändi. Myös Mokoma oli oikein vakuuttava, vaikka heidät olin nähnyt jo aiemmin Sonispheressa. Illemmalla esiintynyt Kotiteollisuus taas ei oikein vakuuttanut. P***u -huumori ei osunut kohdallani. Muita bändejä en lauantaina töiltäni ehtinytkään nähdä, tosin kaikki kuulin.
Sunnuntain huipennus lasten mielestä oli Hevisaurus, joka veti hyvän keikan. Jukka Pojan kuulin työpisteelle ja vaikutti oikein letkeältä. Paleface oli ennen festaria sellainen stara, jonka olen halunnut nähdä. Keikka oli ihan jees. Tosin sanoivat keikan olleen viides sillä viikolla ja se valitettavasti näkyi hienoisena väsymyksenä. Palefacen sanat ja aatteet ovat kuitenkin aivan loistavia, joten pieni väsymys ei haitannut nautintoa.
Työläiselle Porispere oli aivan loistava kokemus ja ne hetket, jolloin olin vieraana, olivat myös erittäin loistavia. Jos et siis tänä vuonna päässyt paikalle, tule ensi vuonna. Pori näyttää parhaat palansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti