Mika Waltari: Komisario Palmun erehdys (äänikirja)

Palmu -elokuvat ovat olleet lapsuudesta asti suuria suosikkejani ja muistelen lukeneeni kaikki kirjoinakin hyvin nuorena. Tyttäreni on jostain syystä päässyt 20 vuotiaaksi ilman, että on nähnyt elokuvia tai lukenut kirjoja, olikin ihanaa esitellä  hänet Waltarin sympaattisiin hahmoihin. Hän jopa innostui asiasta niin paljon, että aikoi hakea loputkin kirjat.

Kyseisestä kirjasta tehty elokuva on ehkä sarjan paras ja siksi hyvin mielessä. Tiesin siis alusta alkaen, kuka on murhaaja ja sen vuoksi olikin hienoa kuunnella Palmun hienoisia vihjauksia murhaajan suuntaan. Tosin en varmaan olisi asiaa ihan heti itse keksinyt. Hahmot, jotka ovat tuttuja elokuvista, heräävät jotenkin eri tavalla henkiin kirjassa. Kertojana toimii Palmun apulainen lain ylioppilas Toivo Virta, joka on hyvätahtoinen tomppeli, kuten Palmun häntä kuvailee. Taustalla häärii myös Kokki, joka elokuvassa on hyvinkin iso rooli, sillä Leo Jokela on aivan hurmaava. Olen ollut häneen aina syvästi rakastunut juuri Kokin roolin takia. Täytyy myöntää, että elokuvan roolitus on hyvin osuva, jos mietiään Waltarin hahmoja kirjassa ja heidän käytöstään ja olemustaan. 

Juoni lienee monelle suhteellisen tuttu, mutta kerrataanpa. Tapahtuu siis murha. Rikas Bruno Rygseck löydetään kuolleena kylpyhuoneestaan. Tapahtumaa pidetään ensin tapaturmana, mutta Palmu äkkää kohta pian murhaajan tekemän erehdyksen ja ymmärtää kyseessä olleen murhan. Paikalla on sekalainen joukko Brunon sukulaisia ja muutamia ulkopuolisia, herkullisia henkilöitä kaikki. Jokaisella tuntuu olevan jotain salattavaa. Tapahtuu vielä toinenkin murha ennen kuin Palmua aletaan tosissaan uskoa. Kirjassa on jännitystä, hitunen romantiikkaakin ja loistavaa henkilökuvausta. Ajankuvaus ei tietenkään ole kirjassa niin päälleleimaava kuin elokuvassa, mutta sitäkin löytyy. Toisaalta on todettava, että muutamista vanhahkoista sanonnoista ja tietenkin työtavoista huolimatta kirja on kestänyt aikaa aivan loistavan hyvin.

Lukijana suosikkini Lars Svedberg, joka osaa eläytyä kirjoihin aivan erityisen hyvin. Hän onkin lukenut kaikki kuuntelemani Waltarit. Itse olen huomannut kirjastossa käydessäni hipelöivän Waltarin kirjoja sekä normaali osastolla että myös historiallisten kirjojen osastolla. Pahaa pelkään, että hän on saanut minut pauloihinsa.