Olen taistellut äänikirjoja tarjoavia sovelluksia vastaan pitkään. Kirjaston tarjoama Ellibs saa riittää, olen ajatellut. Satunnaisesti olen hankkinut yksi tai kaksi kirjaa Elisa-kirjasta, mutta siinä se. Olen taistellut, mutta turhaan. Huomasin reilu viikko sitten Storytelin tarjouksen 30 päivää ilmaiseksi. Sisäinen Sulo Vilen heräsi ja tartuin tarjoukseen ja olen koukussa. Vielä olen toki ilmaisella ajalla, mutta palvelu tuntuu juuri minulle tehdyltä. Tämä ei siis ole maksettu puheenvuoro tai mitään, vaikka nyt kehunkin. Sovellut on toiminut moiteettomasti. Kirjat eivät pätki, sovellus toimii autoni ohjelman kanssa langattomasti loistavasti. Eniten pidän ominaisuudesta, joka on kirjoissa, jossa on sekä ääni- että e-kirja; voin jatkaa kirjaa lukemalla siitä, kohdasta missä olen. Tällaiselle jännittäjälle se on erinomainen ominaisuus. Olen käynyt kirjastossa hakemassa fyysisen kirjan lukemattomia kertoja, kun en ole jaksanut kuunnella hitaasti etenevää äänikirjaa. Tämän kirjan osalta en sitä tarvinnut, sillä nyt, kun on toimiva sovellus, olen kuunnellut kirjaa vähän joka paikassa ja kirja tuli kuunneltua viikossa.
Se sovelluksen ylistämisestä, nyt kirjaan. Lepakkomies on Nesbon ensimmäinen Harry Hole -kirja. Olen lukenut uudempia Hole -kirjoja aina niiden ilmestyttyä, mutta jostain syystä, omista tavoista poiketen, en ole lähtenyt lukemaan sarjaa järjestyksessä. Nyt päätin tehdä niin, sillä palvelusta löytyvät kaikki sarjan kirjat. Sinänsähän uusissa kirjoissa on pysynyt ihan hyvin kärryillä, vaikka ei olisi Harrya ennen tavannutkaan. Takaumia on kuitenkin käytetty jonkin verran. Nyt tämän kirjan myötä monet uudempien kirjojen mieltä askarruttaneet seikat ovat avautuneet paremmin.
Tässä kirjassa Harry on matkustanut Australiaan selvittämään siellä kuolleen norjalaisen nuoren naisen murhaa. Hän saa parikseen aboriginaali-Andrewn, joka avaa hänelle tutkinnan kuluessa myös Australian ongelmallista historiaa ja aboriginaalien asemaa, joka on hämmästyttävän ankea. Kirjaan on hyvin tuotu aboriginaalien tarinoita ja uskomuksia ja ne sulautuvat osaksi murhatutkintaa aukottomasti.
Pidin kirjasta, kuten olen pitänyt muistakin Nesbon teoksista. Ja jotenkin uskon tai ainakin toivon, että pidän jatkossakin. Kirjassa oli sopivasti jännitystä ja yllättäviä käänteitä. Langat pysyivät hyvin kirjailijan hallussa ja ne kerättiin kokoon riittävästi. Ehkä ei ihan jokaista säiettä, mutta ne saattavat hyvinkin löytyä seuraavista kirjoista. Päätin tätä kuunnellessä tosiaan lähteä kuuntelemaan sarjaa järjestyksesssä ja nyt onkin jo hyvässä vauhdissa seuraava teos.
Lukijana kirjassa on Jukka Pitkänen, jonka ääneen olen aivan rakastunut. Ei hän Lars ole, mutta erinomainen lukija, jonka ääntä jaksaa kuunnella pitkään. Hänellä ei ole mitään ärsyttäviä tapoja lausua ja hän eläytyy riittävästi olematta mitenkään feikki. Pieni mainos vielä Storytelistä meille tiettyjen lukijoiden rakastajille, siellä pystyy hakemaan kirjoja myös lukijan mukaan. Helppo arvata kenen lukijan kirjoista oma kirjahyllyni on täyttynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti