Aika yllättävää, eikö, että jälleen tulee Harry Holea. Taidan ehkä olla hieman ihastunut Harryyn, vaikka hän ei ehkä siihen syytä annakaan. Hänessä on kuitenkin jotain aitoa ja teeskentelemätöntä, jota ei monissa oikeissa ihmisissä ole eikä myöskään monessa kirjojen hahmoissa.
Sanoisin, että tämä kirja on melko käänteentekevä Harryn tarinassa. Tietyt asiat saavat päätöksensä ja ikäänkuin uusi ovi avautuu, mitä sen takaa löytyy selviää osittain seuraavassa kirjassa, joka on jo hyvässä mallissa.
Oslosta löytyy kesähelteillä kuollut nainen omasta kylpyhuoneestaan. Naisen silmän alla on punainen tähdeksi hiottu timantti. Pian ruumiita, joilta löytyy vastaava timantti, alkaa löytyä enemmän. Harry joutuu harmikseen ryyppyputken jälkeen jälleen töihin ja vielä suuremmaksi harmikseen Tom Waalerin pariksi. Harryn irtisanomispäätös lojuu samalla poliisipäällikön pöydällä.
Tarina on hienosti rakennettu ja yllättävä. Pidän erityisesti Nesbon pienistä yksityiskohtien kuvauksesta, esimerkiksi ihan tämän kirjan alusta, jossa kuvataan veren valumista kertomalla talon rakentajista ja heidän historiastaan. Myös hänen henkilökuvauksensa ovat äärettömän hyviä. Juoni on tällä kertaa yllättävä ja murhaaja harvinaisen kekseliäs. Olin aivan koukussa.
Olen käyttänyt tämän kirjan lukemiseen, niin kuin muidenkin viimeaikaisten äänikirjojen, Storytelin loistavaa ominaisuutta jatkaa kirjaa e-kirjana ja palata takaisin äänikirjaan. Ajoittain toiminto ei ihan muista oikein paikkaa, johon olen jäänyt, mutta se on melko harvinaista. Tällaiselle jännityksestä kärsivälle se on aivan loistava ominaisuus, kuten olen jo aiemminkin maininnut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti