keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Day 17 – Favorite quote from your favorite book

Näitähän en muista ikinä. Aistin kirjoista fiiliksen, ilmapiirin, en muista sanoja enkä etenkään sitaatteja. Muutoinkin olen todella huono muistamaan mitään sanasta sanaan ulkoa.

Vastaan siis tähän, että sellaista ei ole.

Tuija Lehtinen: R.I.P.

Olen siis yhä kirjanostokiellossa, mutta sehän ei tietenkään koske tosi edullisia kirjoja, joten tämä tarttuin Prismasta koriin 3.95. Lukaisin kuopuksen päikkäreiden aikana.

Kiva teiniromaani näin aikuisellekin. Kirja kertoo bändin roudarista, tytöistä, oman itsensä etsimisestä ja hyväksymisestä. Ihan kivaa ajanvietettä siis.

Itse olin jo niin vanha Lehtisen teinikirjojen ilmestymisen aikaan, että ne jäivät tyystin lukematta nuorempana, nyt vanhempana olen niitä aina bongaillut esikoisen kirjakorista. Hyviä ovat.

Kirjastosta tarttui mukaan Lehtisen aikuiskirjakin, joten Lehtistä kohta lisää. Nämä tuntuvat jo vähän kuin tenttikirjojen korvikkeilta. En vaan millään pääse eteenpäin tuossa Tuulen viemään lukemisessä.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Day 16 – Favorite female character

Tämähän oli tietenkin odotettavissa edellisen jälkeen. Tähänkin on monta vaihtoehtoa: Anna, Maria Kallio, Neiti Etsivä jne. Taidan vastata tähän Vihervaaran Anna. Hänen kanssaan olen viettänyt monta rattoisaa tuntia

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Day 15 – Favorite male character

En yleensä kirjaa lukiessani edes mieti tällaisia asioita. Toisista kirjojen henkilöistä tulee ystäviä, toisista rakastettuja ja toisista vihamiehiä. Tähän olisi helppo vastata Edward, mutta luulen, että osa Edwardin viehätysvoimasta tulee elokuvien kautta, joten enpä häntä vastaakaan.

Yksi mies nousee ylitse muiden. Tämä on Rollo Victoria Holtin kirjasta Paholaisratsastaja. Sitä, miksi hän vaikuttaa näin minuun, en tiedä, mutta hän on lähes ainoa henkilö, jonka muistan nimeltä ja muutoinkin, vaikka kirjaa en olisi aikoihin lukenut. Yritin sentään keksiä jotain ns. fiksua, mutta en löytänyt päästäni.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Day 14 – Favorite book of your favorite writer

Jatkan listaa yksi kerrallaan, vaikka olinkin viikon poissa. Näin ei tarvitse samana päivänä postata liian monta kirjoitusta.

Lempikirjailijakseni valitsin Stephenie Meyerin. Olen lukenut hänen kaikki kirjansa, paitsi Vieras on kesken, jotenkin en ole päässyt sen sisälle. Twilight -trilogia on tietenkin loistava, mutta näistä en osaa valita yhtä ylitse muiden, vaikka Aamunkoi onkin niistä suosikkini. Paras kirja, jonka kuitenkin Meyerilta olen lukenut on The Short second life of Bree Tanner. Luin sen englanniksi ja pidin aivan hurjasti. Siinä ei ollut turhaa, vain selkeä, lyhyt tarina, jonka loppu oli tiedossa.

Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras

Yllätyin, kun löysin tämän kirjan ihan vain kirjaston hyllystä. Olin kuvitellut, että varauslistat olisivat hyvinkin pitkät. Onnellisuudentunne kirjan löytymisestä oli todella hieno.

Tätäkin kirjaa on hehkutettu etukäteen hyvin paljon. Näin taas sitten suurin odotuksin eteenpäin.

Tämä lienee ensimmäinen ihan oikea scifi-kirja, johon olen ylipäätään tarttunut. Kokemus myös sellaisenaan uusi. Klassikkolistalleni tuli kuitenkin Säätiö-trilogia, joten lisääkin on luvassa.

Ongelmia aiheutti hieman alussa scifimäiset termit ja asiat. Ne oli kuitenkin hienovaraisesti selitetty kirjan kuluessa, joten eivät haitanneet lukukokemusta loppuun asti. Kirjahan aloittaa sarjan ja sen jotenkin huomasi kirjasta. Tahti kiihtyi loppua kohden ja pidin juuri lopusta todella paljon. Outoa sanoa, mutta henkilöhahmot, jos ne nyt henkilöitä ovat, olivat hyviä, kiinnostavia ja herättivät sympatiaa.

Kaiken kaikkiaan oikein mukava lukukokemus. Odotan innolla jatkoa.

Bella Bauer: Hautanummi

Luin tämän noin viikko sitten, mutta lähdimme yllättävälle lomareissulle, joten bloggaaminen jäi.

Luin monta ylistävää arvostelua tästä kirjasta ennen lukua, joten odotukset olivat ylhäällä. Osaltaan odotukset täyttyivät osaltaan eivät.

Bauer kirjoittaa kirjan lopussa, että kirjasta ei pitänyt tulla alunperin jännäri, vaan ihmissudekirja. Tämä osaltaan heijastuikin ensimmäisistä muutamasta kymmenestä sivusta. Jännitys kasvoi oivasti kirjan kuluessa ja oli sellaista hienovaraista jännitystä.

Pidin kirjasta loppujen lopuksi. Vaikka aihe on iljettävä, on kirja rakennettu hienosti. Pidän sellaisista biiseistäkin, jotka kasvavat loppua kohden ja tämä kirja kasvoi. Loppu oli ehkä hieman yllättävä, mutta nopea. Siinä ei jääty märehtimään asioilla, vaan lopetettiin hienosti ja nopeasti.