Nicola Cornick: Kielletty

Uusi "skandaalikäryä" -kirja löytyi tavalliseen tapaan S-marketista. Jossain vaiheessa on pienessä päässäni käynyt ajatus, että tällä hinnalla saisi ihan ns. "oikeitakin" kirjoja, mutta minkäs vietilleen mahdat. Romantiikkaa on pakko saada ja kuten jo olen toistanut itseäni kymmeniä kertoja, tällaista romantiikkaa ei enää kirjaston hyllyiltä löydy tuoreeltaan. Jotenkin kirjastojen romantiikka-valikoima supistuu koko ajan, kun suuri osa uudesta tuntuu olevan enemmän luonteeltaan chick litia ja sitäkin aika vähän. Tai sitten en vain osaa löytää.

Cornickin kirjoja olen kirjastosta löytänyt tasan yhden. Kielletty jatkaa Cornickin Harlekiinille kirjoittamaa skandaalinkäryä-sarjaa, jossa naispäähenkilöt ovat tavalla tai toisella 1800-luvulla jossain naiselle epäsopivassa tilanteessa, vaikka ovatkin lähes aina viattomia ja säädyllisiä. Tässä teoksessa päähenkilö on Margery, palvelustyttö. Hänelle paljastuu, että todellisuudessa hän onkin Englannin rikkain perijä lady Marguerite, joka katosi pikkutyttönä samalla, kun hänen äitinsä tapettiin. Miehenä kirjassa on Henry, jonka piti olla perijä. Henryn pitää opettaa Margerylle kaikki perinnöstään, mutta pysyä muutoin erossa. Mutta tässä ei kumpikaan onnistu, vaan intohimon lieskat lyövät korkeammalle. Luvassa tällä kertaa normaalia enemmän kohtaamisia ja höyrystyneitä peilejä.

Joka kerta sama juttu näiden kanssa, lopputuloksen tietää, mutta siitä huolimatta kirja on pakko ahmia vaikka yötä myöten. Onneksi on loma ja tietää, että yölukemiset eivät häiritse seuraavan päivän toimia niin paljon kuin arkena. Nämä teokset ovat mitä parhainta joululukemista, sillä ne eivät pistä ajattelemaan tai tuota mitään suuria ahaa-elämyksiä. Ne tuottavat tietynlaisen nautinnon ja vievät hetkeksi pois tästä päivästä aikaan, jolloin kaikki oli toisin.

Elisa-kirjalta saa nyt muuten ilmaiseksi muutaman Harlekiinin, näistä olin tosin jo yhden lukenut, mutta kaksi muuta latautui tablettiini, joka muussa käytössä koko ajan, sillä Angry Birds Go on koukuttanut kaikki muut perheestäni...

Nicola Cornick:Haluttu

Nyt hypättiin laadusta jonnekin aivan toisaalle. Olen ollut suht tyytyväinen aiempiin Cornickin kirjoihin, mutta tämä oli tylsä. Ei nyt ihan huono, mutta tylsä. Cornickin Skandaalinkäryä-sarja on pyrkinyt tuomaan esiin romantiikan ohella naisten kohtaloita 1800-luvulta. Naisia, joilla on ollut syystä tai toisesta tahtomattaan huono maine. Naisia, joita nykypäivänä kunnioitettaisiin, mutta tuolloin halveksittiin. Tämä viittaus historiaan on ollut kirjoissa taustajuonne, jonka päälle romantiikka on rakennettu. Niin tässäkin teoksessa.

Tess Darent on markiisitar, joka on paheksuttu jo kolmen aviomiehen haudannut nainen, jolla on huono maine seurapiireissä ja jota pidetään itsekkäänä, tyhmänä ja huikentelevaisena. Todellisuus on kuitenkin tyystin erilainen. Tess on hyväntekijä, reformisti ja aktiivisesti mukana poliittisessa työssä. Hän on pohjimmiltaan herkkä ja hyväsydäminen. Hän on joutunut aikoinaan hyväksikäytetyksi ja nyt tämä uhkaa hänen elämäänsä. Hänen on pakko löytää aviomies ja sellaisen hän löytää Rothburyn varakreivin Owenista. Owen on jenkki ja täten myös paheksuttu seurapiireissä. Tess luulee saavansa impotentin aviomiehen, joka jättää hänet rauhaan, mutta todellisuus on aivan toista. Tässä lähtökohdat ja tätä kuljetetaan eteenpäin taustalla reformistien pilapiirrokset ja heidän poliittinen takaa-ajonsa. 

Kyllähän tämän luki ja ihan mielelläänkin. Mutta... En ihastunut, en hurmaantunut, olisin kyllä halunnut, mutta en vain kyennyt. Kiva kirja kuitenkin ja sain haluamaan lukea enemmän, jotain parempaa kuitenkin. Toivottavasti lukupinostani tätä parempaa nyt löytyy, ettei hyvä fiilis mene hukkaan.

Nicola Cornick: Sydäntenmurskaaja

Susanna rakastui 17-vuotiaana, mutta avioliitto jäi lyhyeksi. Nyt hän saapuu Lontoon seurapiireihin toisella nimellä. Hänen tehtävänsä on erottaa epäsuotuisaksi ennustettu kihlajaispari toisistaan. Hän törmää ei-niin-entiseen mieheensä Devliniin, joka ei tiedä, miksi Susanna on hylännyt hänet 9 vuotta sitten. Heidän vetovoimansa toisiaan kohtaan ei anna kuitenkaan periksi.

Kyseessä on Cornickin sarja, vaikka kirjat ovatkin täysin itsenäisiä teoksia. Yhdistävänä tekijänä on kirjoissa ajalleen epänormaali ammatti tai elämä. Pidin kirjasta, kuten muistakin Cornickin kirjoista. Pidin tästä jopa niin paljon, että luin kirjan loppuun eilen yömyöhään, vaikka tänään oli ensimmäinen työpäivä loman jälkeen. Kyllä väsyttää.

Cornickin kirjoissa on myös seksiä, joka on sellaista keskirivoa. Se ei ole Cartlandmaista suuteloa ja hänen miehuutensa sykkimistä, mutta myöskään joillekin kirjoille tyypillistä rivoa, raakaa ja hyvin yksityiskohtaisesti kuvattua seksiä. Sanoisin, että seksi on kirjoitettu historiallisille romaaneille hyvin tyypillisellä tavalla. Sopivaa, jotta kirjaa jaksaa lukea eteenpäin.

Osallistun tällä aikamatka-haasteeseen.

Nicola Cornick: Skandaalien lordi

Tyttäreni mursi kätensä ja joutui leikkaukseen, mikä oli yllätys ja olin lähtenyt sairaalaan ilman kirjaa, mikä on todella harvinaista, kudin sentään oli mukana. Mukava yllätys oli, kun sairaalan kirjastokärry sattui huoneeseen juuri sillä hetkellä, kun kirjan kaipuu oli suurin. Valikoima ei nyt mikään häikäisevä ollut, eikä toisaalta tilanteessa pystynyt ajattelemaan mihinkään järkevään sitoutumista, joten eipä yllättäen mukaan tarttui tämä Cornickin kirja. Tytär voi hyvin ja äiti sai kirjan loppuun.

Kuten nimestä voi päätellä pääosassa on mies, joka on Lontoon seurapiireissä skandaalien käryjen seuraama. Lordi Hawksmoor on komea ja monessa liemessä keitetty mies, jolla on pimeä menneisyys, josta hän kantaa yhä arpia sielussaan. Viaton Catherine Fenton joutuu kuin vahingossa sekoitetukti lordin ja ilkeän kihlattunsa välisiin sekaannuksiin. Rakkaus syntyy, mutta onko lordi Hawksmoor rakkauden arvoinen.

Cornickille tyypilliseen (ainakin lukemieni kirjojen perusteella) mukana on jälleen kurtisaaneja, jotka ammatistaan huolimatta ovat, ainakin osa on, hyviä ihmisiä, joilla on vain ollut huono tuuri elämässä. Naiset ovat kauniita ja miehet komeita ja vaarallisia. Oikein perinteinen historiallinen romaani siis. Hyvä kirja siihen elämäntilanteeseen, jossa tuolloin juuri olin. 

Toivoin jo pari kirjaa sitten, että saisin luettua jotain järkevää, mutta pahaa pelkään, että en taida, sillä murtuneen käden lisäksi perheessä jyllää norovirus, joten olo on hutera, vielä onneksi vain valvottujen öiden vuoksi.

Nicola Cornick: Lontoon viimeinen hurmuri

Aloitetaan uusi vuosi siitä, mihin vanha jäi, hömpän parissa. Mikä sen mukavampaa tällaisella säällä, jolloin ulos menee vain pakosta pissattamaan koiria. 

Tämä oli kyllä huomattavasti miellyttävämpi lukukokemus kuin Herriesin vuoden viimeinen. Kirja sijoittuu 1900 -luvun alkuun, mikä on mukavaa vaihtelua 1800- ja 1700-luvuille, joihin nämä yleensä sijoittuvat. Erästä arvokasta herraa on kiristetty, jonka vuoksi Jack Kenrel kääntyy pahamaineisen Sally Bowlesin puoleen, jotta tämä voisi estää siskoaan kiristämästä. Sally ei olekaan niin pahamaineinen kuin puheet antavat odottaa eikä Jack niin tunteeton, että hän ei oppisi uudelleen rakastamaan. Nämä kaksi elämän heittelemään ihmistä löytävät toisensa mutkien kautta.

Kirjassa on romantiikkaa, mutta tällä kertaa kuumat tunteet vievät ajatukset ihan muualle. Kohtaukset ovat ajoittain niin rohkeita, että melkein itseäänkin punottaa, mutta ei sentään. Sellaista oikein mukavaa luettavaa, kun on vatsa täynnä ja suhteellisen rauhallinen hetki eli kun lapset kerrankin jaksavat leikkiä legoilla vähän pidempään.

Suosittelen kyllä kaikille romantiikan nälkäisille. Sellainen tunnun itse olevan näin vuoden alussa, vaikka mieli halajaisikin jotain vähän enemmän sisältöä omaavien kirjojen pariin.

Nicola Cornick: Keskiyön rakastajatar

Koska edellinen kirja Uusi alfa ei sisältänyt riittävästi romantiikkaa tukahduttamaan keväisen romantiikan nälän, oli aivan pakko taas kääntyä lukupinon Harlekiini -osastoon. Cornickilta luin jokisen aika sitten kirjan, joka oli mielestäni ihan hyvä ja niin oli tämäkin, ihan hyvä.

Merrynin veli on kuollut epäilyttävissä olosuhteissa ja Merryn syyttää kuolemasta Garrickia, komeaa herttuaa. Kuinka ollakaan Merrynin ja Garrickin tiet risteävät ja loppujen lopuksi he jäävät sortuneen talon vangiksi. Tällöin rakkaus, himo yllättävät molemmat. Onko enää paluuta? Voittaako rakkaus epäilykset?

Cornickin romanttiset kirjat ovat erilaisia kuin genren kirjat yleensä. Naiset ovat näissä voimakkaita, vähän vanhempiakin. Se on mukavaa vaihtelua. Miehet toki ovat komeita ja paheellisia, mutta kokevat toki parannuksen sankarittaren pauloihin jouduttuaan. Jotain niin tuttua, mutta hieman uusissa vetimissä.

Eihän tämäkään kirja nyt mitään suurta taiteellista ajateltavaa tuonut, mutta toistaen jälleen itseäni, kirjan tehtävä ei mielestäni aina olekaan olla suurten ajatusten alkulähde tai taiteellisen, kultturellisen nautinnon tuonti, vaikka sellaisetkin kirjat ovat välillä ihan kivoja. Kirja on hyvä, kun se täyttää jonkun kaipuun omassa elämässä, oli se sitten romantiikkaa tai filosofista ajattelua. Tämä kirja on oikein hyvä täyttämään romantiikan kolon, ei ehkä täysin, mutta ainakin kolmanneksen.

Nicola Cornick: Kurtisaanin kesytys

Ei näymmä riittänyt, että oli kipeä koko joulukuun, sain kuin sainkin kivan flunssan tähän tammikuullekin. Sehän tietenkin tarkoittaa, että mikään älyllinen toiminta ei onnistu. Silloin on varsin mukavaa lukea juuri tällaista kirjaa, aivotonta, mutta kiinnostavaa.

Hieman epäilin arvostelukykyäni, kun aloitin kirjan, mutta nimestään huolimatta kirja sisältää kaunista romantiikkaa eikä lainkaan niin paljon kuumia kohtauksia kuin olisi voinut odottaa. Kirjassa kaksi rakkauteen ja elämään pettynyttä ihmistä löytää toisensa ja rakkauden. Jotenkin hyvin kaunista ja runollistakin.

Kirjahan on tietenkin Harlekiini-sarjaa, eihän tämän tyyppistä kirjallisuutta varmaan muualla enää edes kustanneta, mikä tarkoittaa, että kirjastoista puuttuu tämän tyyppiset kokonaan, vai onko jossain kirjastossa? Sinänsä se on sääli, sillä löytyyhän kirjastoista muutamia Carlandeja ja Holteja, jotka näiden kanssa hyvin samankaltaisia. Romantiikaan nälkää pitää siis tyydyttää ostoteoksilla.

Yritys on kova nyt flunssa hieman taituttua lukea jotain ihan järkevääkin, mutta kuten olette varmaan huomanneet, en aina onnistu tavoitteissani.