Sandra Brown: Kuoleman kaiku

Sandra Brown on pitkään ollut kirjailija, jonka kirjoihin pystyi luottamaan, että sai mitä halusi. Muutama viimeinen lukemani kuitenkin pettivät ainakin jonkin verran. Siksi en odotellut suuria tästäkään teoksesta. Kun odotukset ovat alhaiset, ne ylittyvät helposti ja niin kävi nyt. En nyt voi sanoa, että olisin ihan haltioissani, mutta kirja oli ihan luettava. Tosin kannen lupaamaa erotiikkaa ja kiihkeyttä en nyt ihan kauheasti löytänyt. Muutoinkin tarina oli melko ohut ja ennalta-arvattava, mutta kun en enempää odottanutkaan.

Afganistanissa ansioitunut toimittaja saa tehtäväkseen kirjoittaa Savannahissa käytävästä oikeudenkäynnistä, jossa kaikki ei ole selkeästikään sitä, miltä näytää. Toimittaja ihastuu ja lopulta rakastuu oikeudenkäynnissä todistajana olevaan uhrin entiseen vaimoon. Ihan mielenkiintoisia kuvioita kirjassa on ja aika hyvin pysyvät langat käsissä. 

Tekisi mieli kirjoittaa kirjasta enemmänkin, mutta jotenkin silkkoa se kuitenkin oli. Viihdyttävä toki, mutta ei mitään, mistä oikeastaan muistaisin sen. Se on aina sääli, sillä kirjan kuuluu jättää jotain. Jokin ajatus edes, tunne. Ehkä kyynel, ehkä nauru. Hyvästä kirjasta näitä saa. Jos näin arvioin, tämä ei ollut kovinkaan hyvä kirja.

Eli jos haluat vain lukea jotain viihdyttävää, tartu tähän. Jos haluat jotain enemmän, älä.

Dan Brown: Meteoriitti (äänikirja)

Aikoinaan oli Da Vinci -koodi, jonka ahmaisin yhdeltä istumalta ja olin innostunut. Sitten tuli Tom Hanks enkä enää voinut tarttua yhteenkään Dan Brownin teokseen. Iljetys ja ahdistus valtasi aina, kun yritin. Nyt pääsin tämän yli, sillä en vain voinut vastustaa Larsia. Hyvä, että pääsin, sillä ihan ensimmäisiä lukuja lukuun ottamatta en miettinyt Tom Hanksia kirjan kuluessa juuri ollenkaan.

Pohjoiselta jäätiköltä löytyy meteoriitti juuri oikeaan aikaan. Yhdysvalloissa on käynnissä kiivas presidentinvaalitaisto, jossa istuva presidentti Hearney on saanut vastaansa Nasaa tiukasti vastustavan senaattori Sextonin. Nasa kutsuu tarkastamaan meteoriitin aitoutta myös siviilitutkijoita, jotta aitous olisi kiistaton. Näiden mukana on mm. Michael Tolland televisiosta tuttu meribiologi, Gorky arvostetu tähtitieteilijä sekä Rachel Sexton senaattori Sextonin tytär ja presidentin yhdyshenkilö tiedusteluyhteisössä. Kaikki näyttää aluksi liian hyvältä ollakseen totta ja kuten usein sanotaan, jos jokin näyttää olevan liian hyvää ollakseen totta, se harvoin on totta. Mutta kuka saattaa olla nerokkaasti asetellun huijauksen takana, valkoinen talo, NASA vai joku muu. Tätä selvittäessään Rachel, Michael ja Gorky asettavat henkensä alttiiksi monta kertaa.

Tarina kuljettaa päähenkilöitämme hengenvaarasta toiseen. Heidän pelastumisensa tuntuu ajoittain lähes uskomattomalta, mutta kuitenkin perustelulta. On pakko myöntää, että Brown saa minut ainakin vakuuttumaan asioiden tieteellisistä perusteluista. Kirja on ajoittain hengästyttävä. Lähes pidättelin autossa henkeäni tapahtumisen kiitäessä tilanteesta toiseen.

Kirja siis piti mielenkiinnon yllä lähes alusta loppuun. Täytyy myöntää, että niiden muutaman alkuluvun aikana ajatukseni harhailivat jopa Tom Hanksiin. Sen jälkee olin imautunut tapahtumien virtaan aivan täysin. 

En mene vannomaan, että luen lisää Brownia, mutta saatan lukea. Jotenkin pidän kuitenkin enemmän Remeksen luomasta jännityksestä. Ei siksi, että se olisi enemmän suomalaista, vaan koska se ei ole niin uskomattoman oloista kuin Brownin luoma jännitys paikoin oli.

Lukijaa en viitsi edes kehua, sillä olen jo tainnut käyttää kaikki mahdolliset ylisanat Larsin osalta.

Sandra Brown: Paljon pelissä

Olen ollut hieman pettynyt muutamaan viimeisimpään Sandra Brownin kirjaan. Siksi lähdin hieman epäillen lukemaan teosta, joka tupsahti postiluukusta kirjakerhon antina. Tällä kertaa en joutunut pettymään, vaan kirja on huomattavasti parempi kuin muutama edellinen. 

Tapahtuu sarjamurha. Murhaajaksi epäillään Lee Coburnia, joka ilmestyy leskeksi jääneen Honorin kotiin. Coburn väittää Honorilla olevan jotain, minkä vuoksi hänet ollaan valmiita tappamaan. Voiko Honor luottaa Coburniin ja säilyttää oman ja tyttärensä hengen? Ovatko kaikki tutut rikollisissa touhuissa mukaan? Oliko Honorin edesmennyt mies kunnon poliisi? Miten tämä kuoli oikeasti? Jännitys tiivistyi, oli seksiä, oli romantiikkaa, oli etelän kuumaa ilmastoa. Oli aika lailla hyvä kokonaisuus.

Kirja sijoittuu Amerikan Etelään New Orleansin seudulle, rämeelle. Muutoin kirjassa ei etelä oikein näkynyt tai "kuulunut", vain ympäristön mukaan. Mietin lukiessani, mahtaako kirjan viehätykseen vaikuttaa se, että tätä ei ollut suomentanut kääntäjäopiskelijat, kuten muutamia aiempia. Mutta vaikea sanoa, kyllähän usein tällaiset suositut kirjailijat menettävät laatua, tasoa, kun kirjoja ilmestyy useita vuodessa. Ehkä Sandran kohdallakin on käynyt näin, ideat ovat olleet vain vähissä.

Tämä oli pitkästä aikaa "oikea" kirja, jonka sain luettua loppuun. Olen ollut suunnattoman huono lukija viime aikoina. Lähinnä syyksi katson työnvaihtoruljanssin, joka on vienyt ajatuksiani ihan muualle. Uuteen työhöni liittyi vähän tämä kirjakin, jossa pääpahista kutsutaan kirjanpitäjäksi, melkein kuin tulevaa minua :)

Jos olet pitänyt Brownin vanhemmista teoksista, pitänet tästä. Huomattavasti luettavampi teos kuin vaikka 3 edellistä, jotka ovat olleet melkoisen pliisuja. 

Sandra Brown: Kova luu

Viimeinen kesälomakirja, sillä huomenna alkaa arki. Mikä voikaan olla mukavampaa kesälomaluettavaa kuin Brownin romantiikkaa ja jännitystä sisältävät kirjat. Tämä on mielestäni jopa yksi parhaimpia Browneja ja olen ahminut kaikki suomennetut.

Dodge Hanley on kova jätkä. Entinen poliisi, joka vilahti myös edellisessä Brownissa Nopeita leikkauksia ja jolla on menneisyys, joka vaikuttaa hänen elämäänsä yhä tänä päivänä. Eräänä yönä hän saa puhelun elämänsä rakkaudelta Carolinelta, että heidän tyttärensä Berry on pulassa. Berryä jahtaa sairas murhaaja ja Dodge rientää suojelemaan elämänsä naisia. Kuvioissa on myös komea ja ihana apulaissheriffi Ski, jolla alkaa salamoida Berryn kanssa. Kirjassa vaihteleekin suht sujuvasti tämän hetken tarina ja Dodgen ja Carolinen menneisyys.

Kuten Brownia lukiessa voi aina luottaa, on tässä kirjassa sopivasti jännitystä ja romantiikkaa. Juoni on oikein mainio, olin jo hetken hyvin pettynyt kirjaan, kunnes luin sen loppuun. Näinhän se usein on, että kirjan hyvyyden voi päätellä vasta, kun se on loppunut ja tämä kirja on juuri sellainen. Loppu on erittäin ihana, enkä tällä kertaa edes käynyt katsomassa etukäteen.

Suosittelen tätä jälleen kaikille romanttisen jännityksen ystäville. Brown on muutoinkin miellyttävää luettavaa, laadukasta jännitystä aikuiseen makuun.

Kello soi kuudelta ja vähän ahdistaa.

Sandra Brown: Nopeita leikkauksia

Uusi Brown on aina pieni ilonaihe. Osa kirjoista on aivan loistavia, osa taas keskinkertaisia. Tämä oli jotain siitä väliltä.

Kirjan nimi viittaa elokuvamaailmaan. Tässä viitataan useisiin elokuviin, etenkin Hitchcockin leffoihin.

Hissiin ammutaan mies keskellä päivää hänen naisystävänsä viereen. Naisystävää aletaan epäillä murhasta. Hän saa avukseen asianajajan ja pian alkaa jännittäviä juonenkäänteitä sisältävä murhaajan takaa-ajo. Murhat ja muutkin tapahtumat jäljittelevät elokuvia. Onpas vaikea kertoa kirjasta ilman juonipaljastuksia, mutta kannattaa siis itse lukea.

Brownin tavaramerkkinä ovat erotiikkaa sisältävät kohtaukset ja jännitys. Tässäkin kirjassa on kumpaakin, ehkä kuitenkin enemmän jännitystä. Mielestäni hyvä näin, sillä osittain nuo kiihkeät kohtaukset ovat jotenkin puolikutoisia ja tuntuvat päälleliimatuilta. Itse tarina on tässä kirjassa ihan ok, ei nyt mikään suuryllätys, mutta ihan kiinnostava. Kirja pitää otteessaan, mikä on kiva, sillä olen kyllästynyt jättämään kirjoja kesken. On paljon mukavampi intensiivisesti paneutua kirjaan kuin näykkiä palan sieltä ja täältä.

Suosittelisin tätä Brownin ystäville ja muillekin romanttisen jännityksen ystäville.