Veera Vaahtera: Rakkautta, vahingossa

Olen muutaman päivän tuskitellut suomenkielisten kirjojen kanssa. En ole vain päässyt eteenpäin. Olen viime aikoina lukenut lähes ainoastaan englanniksi, että kirjojen teksti suomeksi on tuntunut keinotekoiselta tai sitten kirjat ovat vain olleet huonosti kirjoitettuja. Enempää nyt tässä paljastamatta, mitä teoksia olen yrittänyt lukea. Tämä kaikki siihen asti, kunnes tartuin sattumalta kirjastosta mukaan karanneeseen uuteen tuttavuuteen eli tähän teokseen.

Olisiko tämä nyt chick litiä tai sitten ei, aivan sama, mutta vietin teoksen parissa mukavia hetkiä. Kirjailijakin on uusi tuttavuus, joten lisäpiste siitä itselleni. Varasin tietenkin kirjastosta heti myös hänen esikoisteoksensa.

Pihla on raskaana ja hänen lapsensa isä on lähtenyt Intiaan joogaamaan. Niinpä Pihla lähtee Pohjoiseen mummonsa vanhaan taloon miettimään elämäänsä. Siellä luonnon keskellä hän löytää itsensä. Miehiä toki on myös ympärillä; Arvo, mummon vanha naapuri, Mårten, Arvon sukulaispoika ja Leevi, kylän Don Johnson. He kaikki saava Pihlan omalla tavallaan pohtimaan itseään ja elämäänsä. 

Kirja on mukava, kepeä, hyvin kirjoitettu. Mukana on ripaus Lapin romantiikkaa ja karuutta. Kirjailija on pyrkinyt tuomaan mukaan myös murretta ja mielestäni onnistui hyvin. Kaikki kirjan henkilöt tuntuvat todellisilta, etenkin pystyin samastumaan tiettyihin Masentuneiden äitien -ryhmän naisiin omien kokemusteni kautta. Kirja saa hymyilemään ja se on juuri sopivasti romanttinen.

Kirja sai mieleni puutarhaan ja mullan tuoksuun. Se sai kaipaamaan kesälomaa Lapissa ja mustikkametsän tuoksuja. Hyvin suomalainen kirja kaikessa positiivisuudessa. 

Pidin ja suosittelen.