Tämä lienee se yleisempi Tattersall suomennos, sillä löytyi
huuto.netistä ja kirjastoista. Omani ostin kirpparilta. Tämä on myös
suomennettu 1980-luvulla, mikä näkyykin retrosta paperikannesta.
Tarina on sellainen tutunoloinen, monesti käytetty. Nuori nainen
joutuu onnettomuuteen, jonka seurauksena menettää muistinsa. Samassa
onnettomuudessa kuolee toinen nuori nainen. Onko henkiinjäänyt nainen perijän
vastavihitty morsian vai köyhä palvelustyttö? Siinä kirjan ongelma. Perijä on
kuollut, mutta hänen veljensä on komea, tumma ja julma mies, joka haluaa
selvittää totuuden juurta jaksaen. Niin ja he rakastuvat, nimetön nainen ja
tumma mies. Tarina sijoittuu Walesin vuoristoalueelle ja luonnon kuvaus olikin
paikoin todella todentuntuista.
Vastaavaa teemaa on käytetty monissa kirjoissa ja
elokuvissa, mutta jotenkin se jaksaa aina viihdyttää, ainakin omaa mieltäni.
Lisäksi kirja tarjosi taas sen, mitä hain, romantiikkaa, jännitystä, pään
nollaamista ja mukavaa viihdettä. Tattersallin tyyli on oikein mukavaa
luettavaa. En nyt ole suoraan hullaantunut, mutta pidän näistä kirjoista.
Niissä ei ole erotiikkaa tai muutenkaan kuumia kohtauksia ja sillä tavoin ovat
lähempänä Cartlandia kuin esim. McNaughtia tai Woodiwissia.
Hieman häiritsi se, että kirja sijoittuu 1800-luvulle, mutta
päähenkilö laittoi kuitenkin valot päälle. Tokihan voi valot laittaa
öljylamppuun tms., mutta tuo kuulosti vain niin nykyaikaiselta, ehkä vika on
käännöksessä tai sitten ei. Mutta tuo oli sellainen yksittäinen ärsyttävä
seikka, muutoin lukukokemus oli varsin miellyttävä.
Suosittelut tästä kirjasta romantiikan nälkäisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti