Kirjamakuni vaihtelee yhtä paljon kuin musiikkimakuni. Venäläinen kirjallisuus on kiinnostanut minua aina ja olen aikoinani lukenut useammankin kirjan tästä kategoriasta. Novellit taas ovat uusi ihastuksen kohteeni.
Kirja sisältää kolme novellia: Patarouva, Laukaus ja Aatelisneiti talonpoikaistyttönä. Näistä Patarouva on yliluonnollisuuksia sisältävä tarina vanhasta rouvasta, joka hankkinut omaisuutensa korttipelissä ihmeellisellä salaisuudella, jonka nuori mies haluaa saada selville. Se kuvaa hyvin 1800-luvun Venäjää ylhäisön näkökulmasta, kuten tekevät muutkin kirjan tarinat.
Laukaus on tarina kaksintaistelusta, erilainen tarina kuitenkin. Kertoja on ulkopuolinen ja kertoo tarinaa, jonka on kuullut, mutta jonka lopun pääsee tavallaan kokemaan. Siinäkin on kiinnostavaa kuvausta Venäjästä tuolloin ammoin.
Viimeinen tarina on takakannen mukaan parodia suosituista rakkauskertomuksista ja se sisältääkin viittauksia mm. Shakepearen tarinoihin; Romeoon ja Juliaan, Kesäyön unelmaan sekä myös kenties muihinkin, mutta nuo nyt tunnistin.
Lukukokemus oli kiinnostava ja taas tuli mieleen fraasi niin vähän aikaa, niin paljon hyviä kirjoja. Pushkin ilman muuta on lukulistallani jossain vaiheessa. Etenkin Kapteenin tytär kiinnostaisi. Muitakin venäläisiä klassikoita olisi mukava lukea uudelleen ja ensimmäistä kertaa, jos vain olisi aikaa. Lottovoitto olisi siinä suhteessa kiva juttu, ei enää välttämättä työt häiritsisi.
Suosittelen kirjaa kaikille. Se on mukava, historiaa tulvillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti