perjantai 17. helmikuuta 2012

Häkkinen – Ikonen – Pitkänen – Soikkanen: Kun halla nälän tuskan toi: miten suomalaiset kokivat 1860-luvun nälkävuodet

Kirja on ollut sanomalehden korvikkeena nyt reilun kuukauden. Kuten Suomen historian kirjaa kirjoittaessani totesinkin, innostuin nälkävuosista ja tämä on kirja, joka jäi mukaani kirjastosta. Kirja on aivan erinomainen.
Kirjassa on, kuten näkyykin, useita eri kirjoittajia. Kirjoittajat ovat myös eri alojen tutkijoita ja tarkastelevat kirjassa nälkävuosia jokainen omasta näkökulmastaan. Asiaa tarkastellaan hyvin objektiivisesti, tieteellisesti, tekstin olematta kuitenkaan kuivaa tai tylsää. Kirjoittajat ovat onnistuneet erinomaisesti tuomaan tieteellisyyden ilman tieteellisyyden leimaa.

Kirjassa on pohdittu nälkävuosien tematiikkaa talouden, yhteiskuntahierarkian, uskonnon, uskomusten, kulttuurin ja monen muun näkökulmasta. Koen ainakin itse saaneeni erittäin laajan ja monipuolisen kuvan kaikista eri näkökulmista, jotka tulee ottaa huomioon tarkasteltaessa tämänkaltaista murhenäytelmää. Nälkävuosien aikana kuoli noin 150 000 ihmistä eli noin 8 %:a koko kansasta. Määrä on siis erittäin huomattava.

Nälkävuosiin johtivat useampi heikkosatoinen vuosi, erittäin kylmä talvi ja osaltaan myös infrastruktuurin heikkous ja yleinen heikko taloustilanne. Ihmisten kohtalot olivat karmeita. Kirjassa ei niinkään ole tarkasteltu yksittäisen henkilön tapahtumia, vaikka niihinkin on lyhyesti viitattu esimerkinomaisesti eri tilanteita hahmottamaan.

Vaikka kirja on tieteellinen teos, sen lukeminen oli suoranainen nautinto. Itse asiassa aamun hetket tuntuivat jopa liian lyhyiltä, kun kirjaan oikein syventyi. Pidin kirjan parhaimpana saavutuksena kokonaisvaltaista tarkastelua asiasta, johon liittyy paljon enemmän kuin mitä ensi alkuun ajatteleekaan. Kirjassa oli myös sopivasti katkelmia lehtikirjoittelusta, kuvia ja muuta dokumentointia.

Suosittelen kaikille Suomen historiasta vähääkään kiinnostuneille.

1 kommentti:

  1. Varmasti mielenkiintoinen kirja, kun aika vain riittäisi kaiken lukemiseen.

    Ja on tosiaan plussaa, että tieteellinen teksti on nautittavaa myös luettuna. Noista tuon kirjan kirjoittajista tiedän ennestään ainakin Soikkasen ja Häkkisen ja heidän tekstinsä ovat yleensäkin ollet hyviä.

    VastaaPoista