Matti Laine: Merkitty mies (äänikirja)

Koska äänikirjojen tarjonta on pientä, joutuu sitä ylittämään oman mukavuusalueensa useinkin. Usea alueen ulkopuolisista kirjoista on jäänyt kesken, mutta jotenkin tässä teoksessa oli jotain, mikä sai alun tahmeudesta huolimatta kuuntelemaan loppuun ja olin siitä ihan tyytyväinen. Ehkä se jokin oli jääkiekko, sillä suurena lajin fanina en vain voinut jättää kesken kirjaa, jossa useassa keskeisessä roolissa on entinen tai nykyinen jääkiekkoilija. Lukijana uusi tuttavuus Ville Tiihonen, uusi tuttavuus siis nimenomaan lukijana. Pidän Tiihosen selkeästä artikuloinnista oikein paljon, hän oli oikein hyvä.

Elias Vitikka on entinen jääkiekkoilija, nykyinen pikkurikollinen, joka joutuu keskelle hyistä tapahtumaketjua, jonka keskiössä on nykyinen jääkiekkomaalivahtilupaus. Elias ei ole ainoa, joka on vaarassa, vaan myös hänen lähipiirinsä joutuu uhatuksi. Kirja sijoittuu talviseen Helsinkiin, jonka alamaailmassa on monenmoista yrittäjää. Elias on sydämeltään kiltti ja huolehtiva, mutta maailma on heitellyt häntä tilanteesta toiseen ja hän on joutunut tekemään asioita, jotka vaivaavat hänen mieltään.

Kirjassa vilahtelee käsittääkseni hahmoja Laineen muistakin kirjoista, niitä itse lukematta. Tämä ei haittaa mitenkään lukemista, voi toki olla, että teoksesta olisi mahdollista saada enemmän irti, jos olisi tutustunut aiempiin teoksiin. Lähes neljännes kirjasta oli kulunut ennen kuin päästiin kunnolla vauhtiin, ilman jääkiekkoa olisin jo luovuttanut tai jos kyseessä olisi ollut ihan paperikirja, olisin luovuttanut. Kirjailija kuvailee ajoin vähän liiankin yksityiskohtaisesti päähenkilön sisäistä pohdintaa, mikä toki ansaitsee roolinsa, mutta hienoinen tiivistäminen olisi vienyt tarinaa paremmin eteenpäin.

Kuten totesin, olen tyytyväinen, että en luovuttanut, sillä loppu oli tavallaan mukavan yllättävä. Itse en arvannut oikein pääsyyllistä, mikä sekin oli mukava yllätys. Tarina oli loppujen lopuksi aika pieni tarina miehestä, joka on hankalassa tilanteessa siksi, että haluaa auttaa ja joka haluaa päästä eteenpäin elämässään, mutta ei tiedä miten. Paljon kaikkea oli tämän ympärillä, osa turhaa, osa ihan paikallaan.

Pidin Eliaksesta, mutta pidän tietenkin jääkiekkoilijoista. Pidin hänestä, koska hän oli ihminen kaikkine vikoineen, mutta kuitenkin riittävän kiinnostava. Pidin kirjan muistakin hahmoista, he olivat hyvin elämänmakuisia ja todentuntuisia.

Ihan miellyttävä kokemus kokonaisuudessaan. Tämä menee kirjan vuoden haasteessa kohtaan 1. Kirjailija, jonka tuotantoa en ollut lukenut aiemmin.

Colleen Hoover: Never never

Colleen Hoover on yksi suosituimmista ya-genren kirjailijoista ainakin näin olen päätellyt Amazonin ja Goodreadsin kautta. Sanotaan, että näiden väylien yksi suosituimmista. Itsekin olen pari hänen teostaan lukenua aiemmin ja pitänyt lukemastani. 

Emmin pitkään tämän kirjan hankkimista, koska se oli luokiteltu novellaksi eli lyhyeksi kertomukseksi ja on trilogian eka osa. Kaksi asiaa, jotka saavat usein olemaan tarttumatta teokseen. Sitten luin Kirjaston Kummituksesta arvion ja päätin hankkia viikonlopuksi jotain tekemistä. Vaikka teos on novella, on siinä kuitenkin ilmoitettu olevan 159 sivua eli niin, aika pitkä lyhyt kertomus.

Charlie ja Silas huomaavat yhtäkkiä kesken koulupäivän, että ovat unohtaneet kaiken. Kaiken siitä keitä he ovat ja mitä ovat tehneet. He yrittävät löytää itseään ja toisiaan, sillä muiden puheiden perusteilla he ovat olleet pari ja pian löytävät tälle myös vahvistuksen, mutta myös paljon sellaista, jota eivät kenties olisi halunneet löytää. 

Silas on kiltti, rakastava, mutta hänessä on myös toinen puoli. Charlie pitää itseään Silasta huonompana, ei kilttinä ja moni asia tukee tätä ajatusta. Mitä he löytävät itsestään ja toisistaan...

Kirja on trilogian ensimmäinen osa ja loppuu erittäin ärsyttävään cliffhangeriin. Se sai naputtelemaan Kindlelle pre-orderin toiseen osaan, joka ilmestyy toukokuussa. Pidin siis kirjasta kovin. Se oli osittain hyvin omaperäinen ja kekseliäs, vaikka täytyy myöntää, että jonkinlaista samankaltaisuutta löysin muutamiin muihin teoksiin, joita en juonipaljastusten vuoksi viitsi kuitenkaan tässä mainita. Loppu saa miettimään kaiken taas uudelleen. 

Oikein hyvä ja kiinnostava lukukokemus. Odotan innolla jatkoa. Menkööt lukuhaasteessa kohtaan: Vuonna 2015 julkaistu kirja.

Kari Hotakainen: Huolimattomat (äänikirja)

Miksi tämä kirja? Siksi, että en vain yksinkertaisesti löydä kirjastosta mitään uutta ja kiinnostavaa. Lisäksi lukija Veikko Honkanen on ollut tosi hyvä aiemmissa kuulemissani ja vielä Hotakainenkin on ollut ihan viihdyttävä. Sain vastata itselleni tuohon kysymykseen monta kertaa kuuntelun aikana. Miksi ihmeessä kuuntelen tätä? Mitä tämä oikeastaan on?

Olisi mukava sanoa, että sain vastauksen kysymyksiini, mutta enpä saanut. En oikein missään vaiheessa päässyt selville miksi kirja oli kirjoitettu. Mikä sen funktio tässä maailmassa oikein on? Kirjassa vilahtaa mulkkuja, pornoa ja väkivaltaa, mutta se ei ole mitenkään eroottinen. Se on tarina yksinäisistä sieluista, jotka kaipaavat ihon kosketusta. Siksi en ihan tajunnutkaan tuoto pornoon liittyvää sivujuonta. (Nyt muistinkin, että alapääjutut olivat täällä kiellettyjä...) Mutta näin siis kirjassa kerrottiin.

Henkilöt ovat Mokka (poliisi), Leila (hyvinvointityöntekijä) ja Boström (uhri ja pahan tekijä). Näistä kukaan ei ollut mitenkään ymmärrettävä. Kaikki he ovat yksinäisiä, kaipaavat jotain, mutta eivät osaa sitä kenties hakea, saada tai pyytää. 

En oikein edes osaa sanoa, mitä tuli luettua/kuunneltua. Kuuntelin kuitenkin loppuun silkalla sitkeydellä ja Veikko Honkasen vuoksi. Jotenkin tuntuu kuitenkin, että aika oli hukkaan heitettyä. En saanut mitään suurta kirjallista nautintoa, enkä ajattelemisen aihetta. Mutta hei, kuunneltua tuli, ehkä olen sentään kokemusta rikkaampi.

Tämä kirja menee kuitenkin lukuvuoden haasteeseen kohtaan: Kirja, jonka nimi on yksi sana.

Eunsun Kim: Pohjois-Korea - yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä

Olen lukenut aiemmin pari kirjaa (1 ja 2) koskien Pohjois-Koreaa. Kuten monia muitakin tuo suljettu maa kiinnostaa. On jotenkin dystooppista kuinka erilaista elämä voikaan olla vielä nykymaailmassa. Tämän kirjan bongasin sattumalta kirjastosta, kun hain äänikirjaa työmatkoille. Muistan lukeneeni arvosteluja kirjan ilmestyessä ja pohtineeni, että tämä pitää lukea, mutta mitään suurta himoa en kirjaa kohtaan tuntenut. Kävi vielä sellainen onnellinen yhteensattuma, että sain olla muutaman tunnin kotona ihan yksin, mikä on tässä perheessä niin harvinaista herkkua, että tilaisuushan piti käyttää heti hyväksi. Istuin tuon pari tuntia keittiön pöydän ääressä, join teetä ja luin tämän kirjan. 

Kirjan 195 sivua on helppoa luettavaa ja toisaalta ei ole. Aihehan ei ole mikään mukava, vaan siinä on monia hyvin ahdistavia seikkoja, mutta tämä kirja ei mässäile lainkaan niillä, niitä jopa siloitellaan ja ohitetaan aika paljon. Tämä tekee kirjasta helppo- ja nopealukuisen.

Eunsun karkaa Pohjois-Koreasta äitinsä ja siskonsa kanssa Kiinaan, jossa äiti naitetaan kiinalaiselle miehelle. Toisesta vankilasta toiseen. Kuinka ollakaan heidät ilmiannetaan ja heitä kohtaa palautus takaisin Koreaan. Tilanteet kerrotaan suhteellisen ylimalkaisesti kuin muistellen ilman yksityiskohtia. Pako uudestaan Kiinaan onnistuu paremmin ja ajan kuluessa he pääsevät mutkien kautta myös Etelä-Koreaan. 

Pidin kirjasta, mutta kuten jo toistaakseni vielä itseäni, oli se hyvin ylimalkainen, siloiteltu. Ei sillä, että suuresti nauttisin karmivista yksityiskohdista, mutta jotain sellaista olisin kuitenkin toivonut. Jo aiemmista lukemistani kirjoista tuttuja teemoja vilahtaa myös tässä kirjassa päälimmäisenä nälänhätä ja teloitukset. Yhä edelleen pidän Demickin kirjaa parhaimpana näistä lukemistani. 

Pohjois-Korea on epätodellisen oloinen kuin jäänne jostain kylmän sodan alkupäivistä. Uskon, että oman elinikäni aikana tilanne tulee muuttumaan, mutta miten,sitä jää kauhulla miettimään. Ihmisen pahuus, itsekkyys ja vallanhimo on karmea yhdistelmä.

Tämä osuu kirjahaasteessa kohtaan Tositapahtumiin pohjautuva kirja.

John Verdon: Tappakaa Peter Pan

Verdonin aiemmat Guerney-kirjat olen ahminut nopeasti. Tämä tuntui pitkältä ja tahmealta, lukeminen venyikin tuntien sijaan kuukausiksi. Sitkeästi kuitenkin päätin kirjan lukea loppuun ja täytyy myöntää, että loput noin 100 sivua olivat ihan kiinnostavia ja ne tulikin luettua muutamassa päivässä. Kirjassa sivuja on lähes 600. 

Guerney tempautuu mukaan Hardwickin pyynnöstä selvittämään eriskummallista murhaa, josta vankilaan on tuomittu murhatun vaimo. Hardwick on kuitenkin varma, että Kay Spalter ei ole murhannut tai tilannut miehensä murhaa. Kuka sitten onkaan syyllinen... Murhaan liittyy likaiset poliisit, järjestäytynyt rikollisuus ja ahneet sukulaiset. Pian kuitenkin mukaan kuvaan astuu palkkamurhaaja, jota kutsutaan Peter Paniksi. Samalla Guerney joutuu puolustelemaan Madeleinelle toimintatapojaan ja sitä, että asettaa itsensä usein kohteeksi.

Peter Pan on häikäilemätön, tunteeton tappaja, joka tappaa työkseen ja tuntuu nauttivan siitä. Hieman kuluneesti taustalle keksitään vaikea äiti-suhde. Muutoinkin kirja sisältää enemmän kliseitä kuin omaperäisiä ajatuksia. Ensimmäiset 500 sivua tuntuivat uuvuttavilta, jossa pyöriteltiin ja selviteltiin Peter Panin ja Spalterin murhan taustoja, vasta tosiaan lopussa tuli toimintaa. 

Lieneekö sarjassa jokin välivaihe, sillä Guerneyn elämää ja suhdetta Madeleineen käsiteltiin aiempia enemmän, mutta en kovinkaan paljon innostunut tästä ja se ei ainakaan nosta intoani lukea sarjan tulevia kirjoja. Jotain uutta pitää kirjailijan keksiä.

Toivon nyt, että tämän kirjan loppuunsaattaminen saisi orastavan lukujumin laukeamaan, sillä hyllyssäni odottaa mielenkiintoisia teoksi useampikin. Toisaalta tuo käsityöharrastus tulee taas sotkemaan lukemiset erilaisten kisojen alkaessa. Kaikkea ei voi saada ja pitää tehdä sitä, mikä kulloinkin tuo rentoutumisen.

Tämä kirja osallistuu kirjan vuoden lukuhaasteessa kohtaan lue yli 500 sivuinen kirja.

Marko Kilpi: Elävien kirjoihin (äänikirja)

Marko Kilpi on tuttu ihanasta Poliisit-sarjasta. Ihan hämmentyneenä erään Kuopio-jakson jälkeen googlasin, että onko tosiaan ja onhan hän. Pidin edellisestä kuuntelemastani Kilvestä, joten riskiä tähän ei ollut sen suhteen. Lisäksi muistelin, että kirjasta on tehty ihan kiitosta saanut elokuva, jota en kuitenkaan ole nähnyt. Lukijana kirjassa on Kari Ketonen, joka hoitaa homman ihan ok. Ehkä hieman persoonattomasti, mutta ihan hyvin.

Kirjan yksi päähenkilöistä on Olli Repo, joka oli myös edellisessä kirjassa. Tällä kertaa Olli loukkaantuu pahoin virantoimituksessa ja joutuu tutkijaksi hankalien rikosten yksikköön, jossa työskentelee myös omalaatuinen Elias. Olli laitetaankin Eliaksen pariksi. Olli ei saa selvää paristaan ja se luo kirjaan omanlaisensa jännitteen. Eliaksen toimintatavat ovat omalaatuisia eivätkä herätä kaikissa ansaitsemaansa ihastusta. Ollin ja Eliaksen lisäksi päähenkilöksi nousee Pike, joka on vankilasta vapautunut huumekuningatar. Pike on saanut lapsen ja haluaa nyt päästä eroon vanhoista ympyröistä ja muuttaa elämäänsä. Vanha elämä kuitenkaan ei halua päästää irti Pikestä. Tapahtuu epäselviä kuolemia, jotka kaikki tuntuvat loppujen lopuksi jotenkin liittyvän toisiinsa. Liittykö Pike jotenkin tapahtumiin, kuka on huumekaupan huipulla. 

Kirja on aivan äärettömän ahdistava paikoin. Myönnän itkeneeni työmatkoilla monta kertaa. Ahdistuneeni suuresti, mutta nauttineeni lähes koko matkasta. Kilpi tuo kirjoihinsa autenttista poliisiotetta, joka ajoittain ehkä on liiankin yksityiskohtaisesti selitettyä, mutta sekään ei häirinnyt ainakaan tässä kirjassa. Kirjan rikokset ovat julmia. Kirja on paikoin raaka ja todella ahdistava. Tuntuu ajoittain, että kirjan maailmassa ei ole onnellisia loppuja.

Kirjan nimi Elävien kirjoihin nousee monessa tapahtumassa sekä vertauskuvallisesti että ihan oikeasti. Kuolema tuntuu olevan lähes kaikkien kintereillä, mutta toisaalta elämä sellaisenaan kuin sitä elää ei aina ole oikeasti elämää. 

Ainut, mikä hienoisesti ärsytti oli kirjan aivan loppuosa, mutta sekään ei häirinnyt ihan suunnattomasti, mutta olisin ehkä kaivannut vähän jämäkämpää otetta, toisaalta taas nykyinen loppu tuo kirjaan taas uuden näkökulman. 

Taidan haluta törmätä Kilven muihinkin (kahteen) Olli Repo -kirjoihin, jospa tämä lukujumikin hellittäisi.

Kirjan vuoden haasteessa tämä kirja on kohdalla Kirja, josta on tehty elokuva.

Tammikuun romanttiset

Tammikuu tuntuu olevan aikaa, jolloin sieluni huutaa eniten lukemista. Tähän koottuna Kindlellä lukemiani teoksia.

Aubrey Rose: Me Cinderella?

Brynn on köyhä matematiikan opiskelija, jolla ei ole ollut varaa tehdä, mitä itse haluaa. Sitten eräänä kylmänä päivänä hän ostaa miehelle, joka istuu yksin puistonpenkillä, kahvin. Käykin ilmi, että hänen hyväntekeväisyydensä kohde onkin kuuluisa matemaatikko, jolla on omat luurankossa kaapissa.

Kirjassa on matematiikkaa, romantiikkaa, tragediaa ja hyviä tekoja. Taisi olla jopa ilmainen, kun sen latasin. Mukava ajanviete, mutta ei oikein saanut minua innostumaan kuitenkaan pääparista.

Maggie Shayne: The Brands that came for Christmas

Maggie Shayne on ollut minulle tutumpi paranormaaleista teoksista, mutta päätinpä kokeilla toisenlaista romantiikkaa, kun ilmaiseksi sain. Tämä on oikea joulukirja täynnä joulunfiilistä, ainakin lopussa. Köyhä tyttö tulee raskaaksi miehelle, joka ei ollutkaan se, jonka antoi ymmärtää olevansa. Höttöinen jouluromantiikka ei kuitenkaan saanut minua vakuuttuneeksi, enkä ehkä aio lukea Brandin sisaruksista enempää.

Jessica Clare: Invitation to Eden

Uusi Games-romaani tai niin luulin. Kirjassa annetaan ymmärtää, että kyseessä olisi jatkoa rakastamalleni Games-sarjalle. Osittain ehkä onkin, mutta ei täydessä ymmärryksessä. Lisääksi kyseessä ei ole täysipituinen kirja, jonka tosin tajusin jo ostaessa, mutta joka kuitenkin petti minut jotenkin. 

Kyseessä on vähän kuin Unelmien poikamies unelmasaarella, vaikka tosiasiassa koko juttu järjestetty, jotta miljonääri saisi rakastamansa tyttöystävän takaisin. Hieman petetty olo jäi, mutta kyllähän tämän luki ja lukikin nopeasti. 

Alice Clayton: Wallbanger

Tämän olen nähnyt muutamalla seuraamallani Goodreadsin listalla pitkän aikaa. Olen "sivellyt" selkämystä Amazonissa jo useaan otteeseen kuitenkaan ostamatta, mutta nyt päätin, että on korkea aika lukea teos, josta niin moni tuntuu pitävän.

Caroline on juuri muuttanu uuteen kämppään, kun hän herää yöllä seinän jyminään. Naapurissa asuu mies, jonka luona käy mitä kummallisimpia naisia saamassa seksiä, joka kuuluu ja tuntuu seinänkin läpi. Naapuri paljastuu Simoniksi, joka on kuuluisa valokuvaaja. Kuinkas käykään alkavat intohimon tuulet puhaltaa naapureissa.

Pidin kyllä kirjasta, siinä oli noin 250 sivua esileikkiä ja 50 sivua seksiä. Tarina on ihan ok tällaiseksi kirjaksi, kirja on kirjoitettu ihan hyvin, mutta enpä tätä äänestäisi minkään listan kärkeen. Ei ole paras kirjapoikaystävä tai kuumimmat tilanteet. Mutta saihan tällä yöunensa menetettyä kuitenkin ;)


Jessica Sorensen: Unbeautiful

Sorensen tuntuu olevan melkoisen suosittu Amazonissa. Oletin lukeneeni häneltä muutakin, mutta olen varmaankin vain selaillut hänen teoksiaan niin monta kertaa. Salaisuuksia on tässäkin kirjassa enemmän kuin tarpeeksi eivätkä salaisuudet ole kivoja, vaan mustia kuin mitkä. Emery on täydellinen tyttö, kaunis, cheerleader ja hänellä on salaisuuksia. Ryler on ajautunut elämässään väärään suuntaan, mutta saa yllättävän tarjouksen aloittaa alusta. Näillä kahdella on enemmän yhteistä kuin he uskovatkaan.

Itse asiassa olin hieman hämmentynyt luettuani tämän kirjan. En oikein tiedä haluanko lukea jatkoa, mutta toisaalta tuntuu siltä, että en taida pystyä olemaan lukematta. Kirja oli aivan liian lyhyt ja siinä pääsi vasta ihan vähän pinnan alle. Enemmän teos oli asetelmien kuvausta, josta seuraavissa teoksissa varmaankin päästään syvemmälle. Jotenkin ärsyttää tämänkaltaiset sarjat ja niitähän löytyy.


Brenna Aubrey: At any price

Siinä meni taas yöunet. Jollain kummalla tavalla äärettömän koukuttava kirja, vaikka onkin aika täynnä kliseitä. Mia pistää neitsyytensä huutokaupattavaksi nettiin. Korkeimman tarjouksen tekee Adam pelimoguli. Mutta mitä Adam haluaakaan ja onko Mia valmis antamaan sen. Taas kerran löytyy salaisuuksia, menneisyyden tuomaa tuskaa, joka vaikuttaa tekoihin nykyhetkessä. Mutta samalla löytyy jotain, mikä on itselleni tärkeää eli pelimaailma. Peli, jonka Adam on suunnitellut ja Mia pelaa on hyvin samankaltainen kuin rakastamani WoW (World of Warcraft). Ymmärrän täysin pelimaailman luomat ihmissuhteet. Okei tämä oli sivujuonne, mutta tärkeä sellainen.

Valitettavasti tämäkin on ensimmäinen osa sarjaa. Tosin kirja loppui niin onnellisesti, että en taida haluta pilata tunnelmaa. Sen verran kävin kurkkaamassa tulevien kirjojen sisältöä, että en ihan tiedä. Näkee tämänkin sitten jossain vaiheessa. Tämä eka osa oli ilmainen, joten voin suositella lämpimästi, en tosin tiedä, onko yhä edelleen.


Morgana Phoenix: Forever his baby

Nyt on kyseessä yksittäinen kirja tai niin ainakin kuvittelin, luettuani löysin Goodreadsista tähän jatkon 1,5. Kirja ei tosin ole valmis, eikä siitä ole edes synopsista esillä. Olettaisin sen olevan Colen tarina tms. Lily huomaa olevansa raskaana parhaalle kaverilleen Colelle. Cole ja Lily ovat vain harrastaneet seksiä kerran päästäkseen eroon neitsyydeistään. Lily kertoo asiasta Colen veljelle Sloanille, sillä Cole on jo lähtenyt muualla opiskelemaan. Sloan on se, jota Lily on aina rakastanut. SLoan taas haluaa suojella veljeään kaikelta pahalta.

Tässä olisi ollut aineksi peruskliseiden ansiosta vaikka mihin, mutta hyvän alun jälkeen kaikki vähän kuin lässähti. Kirja on kuitenkin saatettu loppuun ja hyvä niin. Lukemiseni on kiivasta, sillä olen ihan sairaan stressaantunut ja ajatukset pitää saada muualle ja siihen sopii parhaiten turhanpäiväinen, kiihkoa, rakkautta ja ehkä jotain muutakin sisältävä kirja, kuten tämä.


Jessica Sorensen: Unraveling you

Sorensen on kirjoittanut monia sarjoja ja tämä yksi jälleen ensimmäisistä kirjoista. Ymmärrän hyvin, että hän on suhteellisen suosittu, sillä hän osaa kirjoittaa kirjoja, joissa on tietty jännite ja jää halu tietää lisää. Ymmärrän, mutta en taida itse kuitenkaan innostua, tälläkään kertaa.

Lyric on erään toisen kirjasarjan päähenkilöiden lapsi. Hän on eläväinen, innokas, iloinen ja elänyt hyvän, turvallisen elämän. Hänen naapuriinsa muuttaa Ayden, joka on täysin vastakohtainen. Poika, jonka elämässä on ollut hirveitä tapahtumia ja hän on kaikkea muuta kuin iloinen ja eläväinen. Nämä kaksi kohtaavat ja niin mitähän siitä seuraa. Sitä ei tässä kirjassa kovin pitkälle päästy. Täytyy myöntää, että nyt oli kyseessä kirjan päähenkilö, joka oli niiin ärsyttävä ja tässä puhun Lyricista.

En innostunut jatkamaan sarjaa, ainakaan heti ja epäilen, että jatkanko myöhemminkään.


Colleen Masters: Stepbrother untouchable

Olen ehkä ollut pervo koko elämäni, mutta muistan teininä fantasioineeni isän ja äidin erolla ja sillä kuinka koulun kovimmasta pojasta tulisi veljeni. Siis uusioperheen veli. Nyt olen bongannut näitä teoksia Amazonista ja jotenkin on vain pakko ostaa ja lukea.

Luin Mastersin aiemman velipuoli-kirjan jokin aika sitten ja pidin, olihan tämäkin pakko sitten ostaa. Tarina toistaa itseään eli kahden eronneen vanhemman avioliitto laittaa näiden lapset vaikeaan asemaan, sillä he ovatkin yllättäen sisarpuolia eivätkä kuitenkaan voi kieltää intohimoa. Sitähän tämä oli tulvillaan kiellettyä intohimoa ja kiellettyjä tunteita.

En lupaa olla lukematta näitä enää, päinvastoin luen varmasti, jos eteen sattuu.