torstai 10. lokakuuta 2013

M. M. Kaye: Far pavilions (äänikirja)

Enpäs huomannut tätä lainatessani kulmassa olevaa tekstiä "full-cast dramatisation", mutta eipäs hätää, sillä tämä pieni teksti teki kuunteluelämyksestä aivan huikean. Kävin tässä siis työmatkalla Intiassa, piipahdin Englannissa ja olin myös Afganistanissa. Äänet toivat melkein tuoksut sieraimiini. Aivan loistavasti dramatisoitu. Lukijana toimi nainen intialaisella aksentilla, jolla puhuivat myös kaikki intialaisia esittävät. Jo pelkästään tämä vei matkalle kauas pois. Ja nyt ei siis vielä puhuta edes kirjan sisällöstä.

M.M. Kaye eli itse osan elämästään Intiassa ja näistä kokemuksista kumpuaa autenttisuuden tunne. Kirja sijoittuu 1800-luvun lopun Intiaan, jossa intialaisten ja brittiläisten välillä kipinöi. Kirjan päähenkilö Ashok/Ashton syntyy englantilaiselle pariskunnalle, jotka molemmat kuolevat ja näin intialainen Sita tulee hänen sijaisäidikseen. Nuori Ashok pakenee äitinsä kanssa levottomuuksia ja ajautuu palatsiin tulevan ruhtinaan palvelijaksi. Murhat ovat arkipäivää ruhtinaiden perheissä ja niinpä Ashok joutuu keskelle salaliittoja ja kähmintää. Ashok ystävystyy maharadzan tyttären kanssa, joka on samalla tavoin ulkopuolinen kuin Ashokin. Ashok joutuu lähtemään äitinsä kanssa pakoon henkensä kaupalla ja kuollessaan äiti kertoo hänen olevan englantilainen ja pyytää Ashokia lähtemään kaltaistensa luo. 

Ashok/Ashton kouluttautuu Englannissa, mutta palaa takaisin Intiaan armeijan palvelukseen. Hän on rohkea ja rehti ja saa ystäviä, mutta myös vihollisia. Hän tapaa uudestaan maharadzan tyttären Anjulin ja heidän ystävyytensä muuttuu rakkaudeksi, mutta kuinkas ollakaan Anjuli on luvattu naimisiin toisen ruhtinaan kanssa. Sydämet särkyvät. Kohtalo tuo heidät kuitenkin taas yhteen vain sodan erottaakseen heidät uudelleen.

Aivan ihana tarina, aivan ihanaa kerrontaa, siis yksinkertaisesti vain aivan ihana. Muistan nähneeni kirjasta 1980-luvulla tehdyn minisarjan ja pitäneeni siitäkin. Kirja oli kuitenkin huimaava kokemus, osin toki johtuen tuosta dramatisoinnista, mutta uskon, että huonosta kirjasta ei saa hyvää minkäänlaisella dramatisoinnillakaan.

Itse kirjailija M.M. Kaye on myös mielenkiintoinen persoona. Hän asui Intiassa lapsuutensa ja osan aikuiselämäänsä miehensä armeijatyön puolesta. Myöhemmin he matkustivat työn vuoksi ympäri maailmaa. Hän on kirjoittanut Intiaan sijoittuvien kirjojen lisäksi kirjoja, jotka sijoittuvat myös muihin maihin, joissa hän eli. Hänen elämänsä edustaa tavallaan mennyttä siirtomaa-aikaa. Pitänee tsekata myös muita teoksia.

On ahdistavaa, kuinka työt rasittavat tällä hetkellä psyykettä niin paljon, että kotona ei yksinkertaisesti jaksa lukea sivuakaan. Onneksi on näitä äänikirjoja, pääsee hetkeksi Intian basaareihin.

Osallistun tällä myös Aikamatka-haasteeseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti