Tällä kertaa hyppäsin pimeään valitessani kirjan. Kirjailija oli minulle ihan nevahööd, joten pelonsekaisin tuntein alkoi kirjan kuuntelu. Lukijana oli Eero Saarinen, joka myöskin oli lukijana minulle uusi tuttavuus, toki näyttelijänä tiesin. Tällä kertaa hyppy oli erinomainen ja pääsin maahan asti hitustakaan loukkaamatta ja sielu täynnä uusia kokemuksia.
Leif Davidsen on tanskalainen kirjailija, jolta on suomennettu kolme teosta. Kirja on jännäri ja sijoittuu Venäjälle. Se on ajankohtainen, vaikka on kirjoitettu vuonna 2006. Venäjä ei varmaankaan ole osiltaan muuttunut tuona aikana, ainakaa, jos uskoo esim. Ukrainasta tulevaa uutisointia.
Marcus Hoffman lähtee venäläisen vaimonsa Nathalien kanssa Venäjälle jokiristeilylle. Sitten Nathalie katoaa ja Marcus on vieraassa maassa yksin etsimässä vaimoaan. Hänen avukseen tulee katulapsi Sasha, joka on melkoisen näppärä ja on oppinut englantinsa elokuvista (tämä ehkä kirjan epäuskottavin asia). Sashan ja Marcuksen tielle osuu niin korruptuneita poliiseja kuin mafia. Marcus saa venäläisen liikemiehen avulla tietoonsa asioita vaimonsa menneisyydestä ja hänen tsetsheenitaustastaan. Marcus tajuaa Nathalien salanneen häneltä asioita niin paljon, että ei oikein tiedä, kuka hänen vaimonsa on oikeastaan ollut. Halu löytää Nathalie on kuitenkin suuri vaikka vastassa on koko korruptoitunut Venäjä ja terroristeja.
Kirja on hyvin kirjoitettu ja aidosti jännittävä. Davidsen on toiminut Venäjän kirjeenvaihtajana ja hänen tietoutensa Venäjän oloista vaikutti ainakin minut. Kuten jo totesin yllä ehkä ainoa epäuskottava seikka kirjassa oli Sashan englanninkielen taito. Muutoin kaikki meni täysin läpi. Kirja on tavallaan tarina rakkaudesta ja siitä, mitä ihminen tekeekään rakkauden eteen tai eheyttääkseen sielunsa.
Pidin kirjasta kovasti ja pidin myös lukijasta. Oli mukava kuulla rauhoittavaa miesääntä, kun ajeli töistä kotiin liian hektisten päivien jälkeen.
Maaliskuu on minulle ollut tähän asti sairaskuu. Lukeminen ei ole oikein maistunut, kun olo on ollut ihan superkurja ja jatkuu yhä. Ehkä huhtikuu on parempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti